Kirje 1928-2-3, Kotona

Rakkaimpani! ”Olen kotona. Sain ollakin yksin koko yön siinä kopissa ja olisin niin mielelläni kutonut siellä sukan vaan kun se Kertun kello oli ranteessani enkä saanut eli en osannut ottaa sitä pois ja siinä se tuli liian sukkelaan liikkeeseen niin täytyi vain olla jouten.Täällä olikin kova pyry ja kinostanut tiet korkeiksi. Miehet olivat käyneet vain yhden kerran kotisarasta hirsiä noutamasta. Sitten tekivät kartanossa töitä. Täällä näyttää kaikki olevan ennallaan. Karjakko on käynyt Pentin luona Ylivieskassa ja hän oli sanonut, ettei keuhkoissa ole mitään vikaa vaan sydämessä ja siitä johtuu pistokset ja hengen ahdistus. Täällä on kuulutettu Sotalan Taneli ja Pajulan Wiiki ensi kerran ja sitten hän oli heti viikolla saanut samanlaisen halvauksen kuin Alamaan isäntäkin vaan vielä pahemman ja kasvot ovat väärässä.
Kaikki täällä kotona näyttää menevän entistä latuaan. Marttikin on tullut. Eemeli oli kauan pyytänyt Kivimäelle, saa nähdä miten palkka piisaa, sillä eihän Heikki maksa korkeaa palkkaa. Kuulehan, kun Kujalan Matti kysyi miten on hänen aitarahansa saanti, sillä hän ei ole kuullut mitään ja hän nyt kävisi maaherran pakeilla. Suhonen ei kuulu saaneen rahoja. Työnjohtajat kävivät kotisarasta hirsillä ja kolmen aikaan iltapäivällä on sahaus. Kalervokin aikoi mennä sinne. Hän elämän ohjaaja antakoon Sinulle voimia tehdä työtä koko kansamme hyväki. omasi”