Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Ei Säily ole tuonut sitä karttaa. Soitin Willelle ja hän sanoi saaneensa sen kartan häneltä ja asia on sillä selvä. Nyt on pyry lakannut ja lämpömittari näyttää nollaa. Nyt mentiin hirsille molempiin sarkoihin, vaikka onkin tiet epätasaiset, vaan eihän voi odottaa niiden tasaantumista. Kerttu puuhaa lähtöään. Hän aikoi kirjoittaa isälle. Kyllähän se tulee suuri aukko, kun Kerttu lähtee.Kaduit tekoasi puhemiesvaalissa. Sillä hetkellä, kun ratkaisit sen olit niin puhdas kaikista pyyteistä. Ymmärsithän silloin mihin vaihdoit toimintasi, helpommasta vaikeampaan ja sittenkin teit niin. Sinua johti Joku, jolla on ihmiskohtalo on johdettavana. Nyt emme näe mikä oli Hänen tarkoituksensa, mutta varmoja saamme olla, ettei se tapahtunut ilman tarkoitusta. Kunpa aina osaisit kulkea kultaista keskitietä, silloinkin, kun tuntuu mahdottomalta. Ei pienet nurkkapyyteet vaan koko kansa on oltava kysymyksessä. Hän joka asetti Sinut tälle paikalle, antaa älyn johtaa se oikein. Minä, joka seuraan kaikkia niin vähän, tunnen sitä vaikeutta, mikä edessäsi on, vaan kun uskon varmasti, että jotakin varten näin täytyi mennä, niin on hyvä olla ja odottaa. Ja tähän asti on Herra auttanut. –
Lähetän huomenna Katrille paketin, jossa on possunlihaa, satukirjoja ja kenties voitakin vähän. On vähän kiire postiin. Hildassa ei ollutkaan vatsakatari. Hän vielä makaa. omasi”