Kirje 1928-3-16, Helsinki
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Mustakallio jo juoruili tulostanne, vaan minä sanoin, ettei minun kultani pääse, kun Kerttu ei tulekaan vielä kotiin. En siis uskonut tuloosi vaan sitä iloisempi siitä olen. Ihmettelen vain, ettet lähde jo sunnuntaina. Vaan onhan sillä puolensa, että panet viikon tahdin alulle.Mitä rahaan tulee niin ottakaa Säästöpankista eikä Koivulta, koska hän on siinä käsityksessä, että saa maksaa huhtikuulla. Minä rahoitan matkasi, joten sitä varten ei tarvitse varata. On se Katrinkin vuoksi hyvä, että tulet. Tuskin uskallan sitä sanoa, sillä se melkein ilosta hermostuu. Onneksi on hänellä huomenna lupa, joten voi mäessä viihdyttää itseään. Tulen siis torstaina asemalle. Mutta lähde sillä mielellä että sunnuntaina lähdet täältä. Kalervo muuttaa asumaan sinne kamariin. Tulipalon vaaraa aina pelkään, joten erikoisemmin voit varoittaa kaikkia. Onko siellä karjakon kamarissa se hiilien suojus kunnossa?
Kertulta sain tulevaisuuden suunnitelmia täynnä olevan kirjeen. Nyt hän esitti kanala-ajatuksen vaikka hän suunnitteli sitä Kainon työksi. Kyllä hän esitti sen ilahduttavan reippaasti. Enempää en nyt kirjoita, koska tiistaiaamuna tavataan. Näkemiin Kyöstisi”