Kirje 1928-3-4, Kotona
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi, puhelusta ja sähkösanomasta. En sitä kipsikuvaa olisi millään antanut pois salista. Keskustelimme joukolla siitä ja yksimielisiä olimme, että jo tahtovat vältämättä heti sen niin isä on mallina ja pian on kuva valmis.Täällä on nyt kova lumipyry. Pojat ovat karilla Weikko otti kolomiehen, kun miehet käy vähäksi tuon veden vuoksi. Nyt toki tuulee, että saa tynnyriin vain laskea. Tuo säiliö on rikki pohjastakin ja vesi on kaikki. Kalervo on ollut liikkuvalla kannalla. Aamulla hän tappoi sian ja nouti sepän ja sitten meni muuraria hakemaan, sillä Penssari kun korjasi illalla, tuli lieskat välikamarin ja sinun huoneen takasta. Sika myytiin Mainiolle a 13 mk. Juhola lupasi 12 1/2.
Tiistaiaamuna. Illalla tämä jäi. Muurari sanoi, että torni on muurattava vesikattoon asti uudestaan, sillä se on niin harvaksi murtunut, että vasaran voi pistää rakoihin ja tulen vuoksi ei voi muuten menetellä. Tämä torni on pilattu niin, että vain savella silotettu päälle päin. Kolme kertaa Ransu on tämnä talvena sivellyt. Tuntuu tämä työ kamalalta, kun pakkanen on 21 astetta. Vaan täytyy, sillä muurari ei uskalla muulla keinoin päästä ja hänestä on vastenmielistä tämä työ. Huoneet ovat niin kylmät, että käsiä paleltaa, kun kirjoitan tätä, vaikka olemme lämmittäneet perimmäisiä kamareita.
Meijeriltä saimme vähän yli 9000 mk. Maksoimme Juholalle kaikki paitsi leseet 14,000 mk. Kassassa on nyt 4000 mk. Jos maksamme leseet niin emme pärjää, sillä sähkömaksu pitää maksaa ja sinun henkivakuutus, johon annoit rahan ja päälle nämä kotiketjumaksut. Savenajo loppuu tällä viikolla ja Ransu on kysynyt lisätöitä. kunpa saisimme tuon säiliön korjatuksi. Iisakin käsi on niin paha, ettei saa vaatteita päälleen. Olemme niin särkyneessä maailmassa, vaan taas kaikki on ennallaan, kun pysyisimme terveinä. Jumala suojatkoon Sinua omasi”