Kirje 1928-6-3, Kotona
Rakkaimpani! ”Sain palkinnon. Ei ole selvillä mistä syystä, vaan tusina hopeisia ruokalusikoita tuotiin. Paasivaaran margariinitehdas on ne lahjoittanut. Minusta tuntuu niin pahalta ottaa tuommoista vastaan. Kerron sitten kun tulet.Iisakki tekee vesimyllyä ja on niin äkänen, kun on niin laho ja pitää tehdä kokonaan uudestaan. Aakukaan ei ole tullut, joten ei jouduttu tiilen tekoon. Annoin ohjeesi salvumiehille. Nyt ovat miehet kesannolla ja turnesmaa kysyy voimia, vaan tytöillä ei ole aikaa vielä siihen työhön. Navetta on valkaisematta ja se pitäisi saada ensi pyhäksi kuntoon. Vieraita ei meille tullut vaikka odotimme ja valmistimme heitä varten kaikki. Weikko tuli Harkon kanssa ja ensimmäinen sana oli: nuo näyttelyt ovat vihoviimeisiä, ei muuta hyötyä kuin suuret rahanmenot. Ainoastaan konepuolella on hyötyä. Toiset lapset ja Laila tulivat 5 aikaan ja niin väsyneenä kuin voi olla. Päätimme panna aikaseen nukkumaan vaan 10 aikaan tuli auto kartanoon ja insinööri Kero tuli ja pyysi näyttämään maita. Weikko olikin paikalla ja lähti näyttämään vainioitamme. Annoimme heille teetä ja voileipää. Veikko piti tuosta insinööristä vaikka niin vähän aikaa saivat olla yhdessä, sillä hän lähti yöksi Kannukseen maanviljelyskoululle. Lämpöinen tervehdys omaltasi”