Kirje 1928-8-11, Helsinki

Rakkaimpani! ”Sain tänään kaksi kirjettä 9 ja 10 päivältä. Samaa harmautta on täällä niin kuin sielläkin. Minua hirvittää jo tämä vuosi, sillä edessä on näköjään kato. Heiniä tulee kovasti Etelä-Suomeen. Savossa huokuu niityt, mutta meillä ihmiset ostavat rehuja. Edessä on karjan pienentäminen, joka polkee hintoja. Minusta tuntuu niin kuin ei ihmiset näkisi vielä eteensä ajan ahtautta. Kovin minua huolettaa ne työtkin siellä. Sekin tupa jäi korjaamatta. Eikä ole yhtään sammaliakaan tällaisiin töihin. — Kysyit mitä tehdään, kun on kuokittu se haka? Ennen olen sanonut, että nyt täytyy väkisin ryhtyä tekemään heinää. Sauroissa pysyy heinä parempana kuin seipäässä. Aamuin ja sadeaikana pystytetään patsaita ja pieniäkin puotia käytetään kokoamiseen sauroihin. Jos ankarasti sataa niin tietysti ei voi silloin sauroihin panna. — Walitan, etten voi yhdessä sitä ristiä kantaa. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”