Kirje 1928-8-17, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Väinö tuli kahden pojan kanssa ja kaksi tyttöä oli mukana. Viiden junassa tuli vielä kaksi tyttöä. Nyt tiistaiaamuna tuli kaksi oikein vankkaa miestä takan kantajia. Eilen oli ihana pouta ja taas tänään tulee kaunista. Ei työnjohtaja osaa ponnistaa heinänkorjuussa. Sekavuin eilen siihen, niin hän meni istumaan kamariinsa eikä aikonut johtaa töitä enää. Sain kumminkin hänet lähtemään ja luultavasti hänkin oppi jotain, kun ei nyt ruvennut panettamaan seipäille nuppeja vaan hän antaa ne hajottaa. Kerron sitten kun tulet koko asian kulun. Saimme kumminkin vähän kokoon ja tänään toivomme enempää. Mentiin kahdella koneella ajamaan kumoon heinää. Korpihaalla on vain vähän niittämistä ja sitten Tammalaa niittämään. Kyllä heinän kokoaminen käy hitaasti seipäiltä ja kun pitää niin pitkästi vetää hevosilla.Kalervo voi paremmin kun käsi saa olla rauhassa. On niin somasta tämä ihmiselämä yhtä myrskyä ja vastatuulta vaan senkin uskomme itsellemme parhaaksi. On taas kiire postiin tuomaan iloisempia terveisiä omaltasi”
J.K. Samppakin juuri tuli työhön. Meillä on nyt 15 miestä eikä poikasia muuta kuin Erkki. Naisia kylästä 8.” —