Kirje 1929-1-30

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi! Täällä yhä pakkaset jatkuvat ja lunta on vähän. Vieno puuhaa kansakoululle sijaiseksi. Hän yritti tohtori Pentin luo, että olisi tutkituttanut itsensä ja kysynyt samalla onko oikein mennä semmoiseen paikkaan työhön. Kestääkö hänen terveytensä ja onko matka liian pitkä. Pentti ei ollut tavattavissa ennen kuin maanantaina. Silloin V menee ja täytyy yksi viikko tässä tapauksessa pitää koulua, että ennättävät jostakin saada opettajan. Jos Pentti pelkää terveyden menettämistä. Vieno sanoo tuntevansa semmoista tyytyväisyyden tunnetta saada koettaa minkälainen hän on luokan edessä, pystyykö hän opettamaan. Voi kun hänen terveytensä kestäisi, niin olisimme iloiset. -Miehet lähtivät Mehtälään kokoamaan Ransun hakkaamia puita. Ransu tuli noutamaan Riemua savenajoon ja Veikko oli ennättänyt lähteä Mehtälään, että olisi järjestänyt valjaat ym. Niin täällä menemme entistä latua. Kerttu ei ole nyt kirjoittanut mitään. Miten edistynee hänen terveytensä.
Veikolle en saattanut vielä sanoa, miten pian lähden luoksesi, sillä hänen on vaikea olla yksin kaikesta päättämässä. Latoja on hän joitakin ostanut ja niitä kaupataan, sillä rahan puute on kova. Juhola soitti ja sanoi Tornion kunnalle olevan heinän ostajia ja kyselevät hintoja. Sanoin määräämäsi hinnat, kun Veikko ei ollut kotona. Saa nähdä mitä kuuluu ostavatko meiltä vai ei”