Kirje 1929-10-22, Helsinki
Rakas Kaisani! ”Kiitän kaikesta mikä osakseni tuli kotona käydessä. Kirjoitin jo taipaleelta ja mukaan liitän Weikolle kirjoittamani kirjeen. Kirjoitan tätä eduskunnan istunnossa, kun arvostellaan juuri edellisen hallituksen toimintaa. Koska tässä arvostelussa ei ole mitään raskauttavaa, niin kirjoitan muutaman sanan ja kuuntelen toisella korvallani.Mitään erikoista ei mieleen ole tullut paitsi mitä olen kirjoittanut pojille. Kumminkin katson olevan syytä huomauttaa, että eikö teidän pitäisi maanantaiksi järjestää tavallinen syyslahti, jolloin seulotte nisut ja ruumenet. Tietysti voitte lypsävien lehmien teurastusta lykätäkin, vaan jos on toisten kohtalo määrätty, niin poistakaa heti. Jos teuraslehmästä tarjotaan tyydyttävä hinta niin myykää ne ja pankaa Otso ammeeseen. Pienemästä sonnista lausuin jo edellisessä kirjeessä mieleni. Minusta tuntuu, että Nivalasta pitäisi löytyä niin järkevä isäntä, että sen ostaa. Mutta myöskin voisi Kerttu sen vaihtaa poikivaan lehmään. Teurastajillakin oli mm. tuntuva lehmä lahtieläimien joukossa ja tuntuikin, että olivat sen teurastusta silmällä pitäen ostaneet. En tarkoita, että teurastajien kanssa tekisitte kauppaa. Laittakaa nyt navetassa joku parsi täyteen. Ehkä tässä onkin terveisiä yllin kyllin. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”
Lisälehti äidin kirjeeseen Olemme istuneet 7 tuntia ilman väliaikaa. Olen kirjoittanut Kertulle ja Weikolle pitkät kirjeet. Aamulla aloitin Sinulle, jota nyt jatkan. Kun lukenet Kertun kirjeen, niin en nyt paljon jatka. Huomautan vain, että vaadi nyt kunnollinen lanka puhelimeen, että pääsemme lähemmäksi toisiamme. Nyt jo tuli suuri parannus, kun irroititte langan puusta, jossa arvelin sen olevan. Olen iloinen, että ympärilläsi on Kerttu ja Weikko tasaamassa kuormiasi. Lähetän kaksi matkalaukkua, että on teillä kunnollinenkin, jos eri aikaan tulette. Kalervon kai piti mennä sairastuvalle. Saa nähdä tuleeko siitä olijaa. Isompi kapsäkki ei ole lukossa, vaikka on salpa lujassa. Syd. terveiset Kyöstiltäsi