Kirje 1929-10-6, Kotona
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Kyllä se Kännin myynti taitaa olla väärästä päästä, sillä karjakko sanoi Koiton jälkeläisten olevan niin kovin heikkorakenteisia, ettei siitä olisi jatkajaksi. Niitä teuraseläimiä ei oikein tunnu olevan muuta kuin Kekkeri ja Laastikki. Kerttu tietää, ettei Laastikkia ole saatu kantavaksi. Lallukka on minusta kantava, vaikka karjakko ei tähän asti ole sitä uskonut. Tänään menin ja näytin etteikö hänkin sitä usko ja hänkin antaa perään ja se on tosi lihava melkein kuin Nurmikki kerran.Se palvelija-asia järjestyi oikein mukavasti. Hennalla on siveellistä taitoa pitää kuri Muhjalassa ja näin ollen on Ailin muutto hyvä. Se Karvoskylän tyttö on meillä ensi viikon ja Jenni menee vapaaviikolle. Sitten Lempi menee kotiinsa ja tulee 1 päivä marraskuuta. Henna myös tulee silloin. Mehtälään laitettiin 6 lypsävää heikompi rasvaisia, joilla on maitoa niin paljon, että riittää sille väelle. Hiehoja on 20 ja sonnit. Nyt juuri ovat poikineet Laurikki, Asta. Ilme ja Elokki. Ilmeellä oli kyyttö lehmä, nätti juotetaanko?
Käyn öisin sikalassa, sillä kaksi emoa ovat porsimaisillaan, kaksi on porsivan näköisiä. Kaksi laitumella olleista ovat niin hoikkia eivätkä ole olleet höngillään. Karju on liian lihava, vaikka olen tyttöjä varoittanut antamasta ruokaa. Kun käyttelen sitä lattialla on vaikea päästä ovesta ja uskon, että se siitä suuttuu ja puree vaahtoa. Hyvin jalostetut karjut eivät sovi meille.
Tämä kirje töhriintyi, kun kynänterästä tipahti aina. Nyt on 3 astetta kylmää ja maa kovasti jäässä. tuntuu kamalalta rahan meno. Tuo meijeristä tulo ei nyt ollut oikein hyvä 8339 mk, kun täytyi aikaisemmin ottaa 2000 mk. En ymmärrä miten kuletaan, kun kaikki maan tuotteet ovat niin halvat. Huolehtien omasi”