Rakkaimpani! ”Kiitos kaikista herttaisista hetkistä ja päivistä, jotka olin luonasi. Matka sujui mitä voi toivoakaan. Sain yksin pitää sen kopin. Konduktööri kysyi enkö halua alaalla nukkua, johon mielelläni myönnyin, kun olin yksin. Eikös ollut mukava näin, kun en ollut oikein tervekään. Nyt on kaikki ohi ja saan mennä ihanaan saunaan puhdistumaan. Ei tänne olisi tarvinnut niin kiirehtiä, sillä kaikki on niin mukavaa ja Kerttu oikein reippaan ja terveen näköinen, ei minkäänlaista rasittumisen merkkiäkään. Hyvä järjestys joka paikassa ja reipas mieli. tuntuu niin kuin olisin täällä tarpeeton ainakin nyt. Fanni ja Iida ovat niin hyviä ja samoin kaikki tytöt. Kerttu sanoo vain ohjailevansa. tietysti olivat lapset iloisia, kun tulin.Oli hyvin tarpeeseen rahat, jotka lähetit, sillä kassassa ei ole yhtään ja väen tapaturmavakuutus on niin suuri, että menee 1920 mk. Sinun maksua ei ole vielä tullut. Tosin pankissa on vielä se leseiden maksuerä, vaan koetamme päästä meijeritiliin, ettei tarvitse mennä pankkiin. Pojat touhulla laittavat jäitä säilöön ja niitä otetaankin oikein Porvoon mitalla. Ja kyllä se innostaakin, kun maito pääsi ensiluokkaan.
Kyösti tuli juuri tuohon ja sanoi, minun pitää päästä kotiin, kun minusta seuraava poika kuoli. Teimme tilin ja hän jäi velkaa 70 mk ja täytyi vielä antaa 50 mk, että saavat arkun. Kalervon selkä oli pahasti loukkaantunut jäitä nostaessa. Kävi lääkärissä ja määrättiin makuulle, vaan Veikko aina pyytää jotain pientä ammattia tekemään ja niin hän on hiljalleen ylhäällä. Lääkäri oli arvellut, että munuaiset ovat viottuneet, koska veri tuli, vaan Kalervo sanoi, ettei ole enää kipua, niin siitä ei ole enää pelkoa, että se olisi niin vakavaa.
Lauantai-ilta. Tulin juuri isosta saunasta, sillä emme raski nyt pientä lämmittää ja koko ajan mietin teitä, miten herttainen olisi teidänkin olla täällä saunassa. Nyt pistäydyn valkoiseen kamariini, johon niin kirkkaasti kuu katselee. Hyvää yötä ja herttaisia unia katselen ja menen sänkyyn, ettei tule kylmä.
Sunnuntaiaamuna. Pakkasta 28 astetta vaan tyyni. Niin kiitos kirjeestäsi. tuntuu niin mukavalta, kun tavallisuuden sain sen lauantai-iltana, jonka luin sängyssä.
Kalervo nouti minut asemalta Hunnulla ja kyllä se puhalsi kovasti, oikein minua pelotti vaan onnellisesti tulimme kotiin. Veikolle se oli niin arka paikka, ettemme puhuneet yhtään sanaa. Minun se reestä katsoen teki niin kukkaromaisen? vaikutuksen, etten ymmärrä missä Veikon silmät ovat olleet kauppaa tehdessä. Kerttu ja Kalervo eivät tiedä mitään. Kerttu oli pyytänyt, sano meille niin on paljon parempi olla, vaan ei sanaakaan sen vain näkivät, miten hän kärsi kauheasti. Sitten vasta, kun sai isältä kirjeen, pääsi helpommalle, vaan isän kirjettäkään ei näytetty kenellekään. Näin Veikkomme taistelee umpinaisena, ettei siskotkaan pääse sen suljetun portin läpi. Veikko nyt on niin rauhallinen. Puhuin molemmille pojille, miten ei koskaan ihmisen tarvitse kostaa sanoo Herra ja järkähtämättä tämä pitää paikkansa. Ihmisen kostamisen kilpistyy itseensä. Sanoin tämän sen vuoksi, kun Veikko oli aikonut lyödä Aakua tämän sanoi Kalervo –
Kaikki puhuvat nyt meidän äyreistä, kun ne laskeutuivat niin alas. Käväsin Kivimäellä ja Heikki sanoi kaikkien niin säikähtäneen, kun ei meillä saatukaan äyrejä niin kuin ennen. Tohtorimme oli ilmoittanut tulonsa 45000 mk. Heikki raivosi vihasta, kun sillä tulolla olevan mies on niin kurja valehtelija. En uskaltanut kysyä, mitä he tekivät näin alhaisessa menettelyssä – Apteekkarin tulot, niin että yli 2000 äyriä. Maanantaina on kunnalliskodin avajaiset ja minua on sinne pyydetty ja soitettu. Luulivat varmasti Sinun ja Mustakallionkin tulevan.
Nyt on niin tyyni, että täytyy pumpata lehmille. Täällä olivat muistaneet, että kaivoa täytyy hiukan raottaa ennen kuin tulee vettä, vaan sitä ei tarvinnut, sillä vesi juoksee, on niin mustaa ja tervasta, että se pilaa pumpussa pultit ja kaikki nahkaosat. Kyllä se on mukavaa, kun Kalervo pystyy kaikki aina korjaamaan, ettei tarvitse kylästä hakea. On somas, kun tämä konttorihuone, Sinun huoneesi on lämmin vaikka tosin pelottaa, kun joka peltin aukasulla putoaa tiilen palasia, että rapisee ja aina raasun palaessakin aina rapinoita kuuluu. En muuta nyt muista ja pitkästi tätä tulikin, sillä istun ja odotan puheluasi. Korkein Sinua suojatkoon omasi”