Kirje 1929-4-9, Kotona

Rakkaimpani! ”Taas on yksi vuosi vierähtänyt ja olet elänyt sen hetki hetkeltä. Elämänratas vain pyörii. Sinä, jonka leiviskä on suurempi, jolle Korkein on sen antanut. Sinä olet vastuussa enemmästä. Ihminen on sittenkin puuttuvainen ja sen vuoksi hän aina tarvitsee Luojansa apua. Ellei Herra ole työtoverinamme, on se heikolla ja horjuvalla perustalla. Ja nyt tänä alkavana vuotena toivon suurinta Onnea ja se Onni on Jumala, Taivaan Isä työtoveriksesi. -Täällä on samanlainen keli, sillä päivät eivät jaksa sulattaa lunta, kun öisin on kova pakkanen. Pojat vetelevät nyt kotona lantaa, kun on keliä. Ei mitään erikoista tänne kuulu. Lämpöinen tervehdys kaipaavalta omaltasi”