Kirje 1929-5-2, Kotona

Rakkaimpani! ”Emme saaneet kirjettäsi illalla, kun ei postista annettu. Pojat tulivat. Rautamo on tukeva muistuttaa kovasti Kruuvia. Ruukin pojat ovat hintelämpiä ja aika mukavan näköisiä kaikki. Aikapa näyttää mitä tulee. Nythän on kylmännyt kovanlaisesti ja kylmä tuuli puhaltaa ja lunta tulee. Mehtälään muutto tuntuu liian kylmältä, vaikka sen soisin, sillä nyt on täällä pöydässä 15 miestä. Illalla oli täällä yksi Iiläinen mies ostamassa heiniä ja osti sen vaunulastin, joka Karlssonia varten oli asemalla, vaan vaunuja ei saatu vielä. Ne oli niitä huonompia heiniä ja tämä maksoi heti 45 p. Nyt mennään ohria hakemaan. Voi Veikko aikoi töistä kirjoittaa, kun saapi miehet pois kartanosta.Olin illalla Mustakalliolla vappua viettämässä. Siellä kastettiin se pikku tyytö ja sai nimekseen Laura Liisa. Seurat olivat myöskin vaan väkeä ei ollut paljon. Kirkkoherra itse puhui niin kauniisti kasteesta, kuinka jokainen isä ja äiti silloin kun omaa lasta kastetaan on niin lähellä koko toimitus ja vaikka on pappi niin sittenkin on erilaista toisen lapsen kastaminen ja kun täytyisi kaikki olla niin kun omaa, koska kerran on seurakunnan isä ja pää ja niin hän kehitteli tätä asiaa niin lämpöisesti ja lähelle. Kyllä rupesi tulemaan lunta ja on niin kylmä. Kyllä on suuri asia, että Vieno pääsi. Tulethan kotona käymään. Odotan omasi”