Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Yritin tänään soittaa teille vaan en päässyt ennen klo 10, jolloin täytyi lähteä pankkiin. Luultavasti ei olekaan mitään erikoista, sillä olinhan jo ennen kirjoittanut Weikolle kehotuksen, että laskee kokoojaojat 8 sentin putkilla.Maanantaina pääsin kahdesti kotiin vaan en tänään. Olipa ikävä, kun niiden pienoisten apulaisten piti kesken lähteä työstään.
Vaalit toivat maalaisliitolle tavattoman vastuun, kun tuli 60 edustajaa. Pelkään niin tavattomasti, jos täytyy ruveta muodostamaan hallitusta tällaisen vaalin jälkeen. Asemani käy uhkaavaksi, sillä kuulin tänään ruotsalaisenpuolueen johtajankin lausuneen; kukaan muu kuin Kallio ei voi nyt tulla kysymykseen. Syyttivät Sunilaa epäsuoruudesta. Nämä ovat murheen merkkejä elämäni taivaalla. Näin olisi hyvä olla ja sittenkin voi joutua vasten tahtoa remmiin. En luulisi selviytyvän vaikka Pekkanen tulisi pääministeriksi, sillä hän vaatisi ehdottomasti mukaansa. Jos tulisi Sunila sitten ei tarvitsisi mennä mukaan.
Ihmeellistä, ettei Wieno pyytänyt minulta rahaa. Pelkään, ettette arvaa antaa kyllin ja tiedustelin puhelimessa niiden riittävyyttä. Sanoi riittävän. Muuten olisi pyytänyt Kontion antamaan, jolle olisi voinut lähettää.
Tulen sunnuntaina kotiin kuten ilmoitin. Kun nyt pojat saisivat sen kesannon kuntoon. Se oli riski homma. Mutta se mylly minua painaa. En pelkäisi, jos olisin kotona, mutta näin lankeaa huolet teille. Sydämelliset terveiset Isältä”