Kirje 1929-9-9, Kotona
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Viime yönä on ollut kova pakkanen. Lauantaita vasten yöllä oli kova myrsky. En saanut untakaan ja vettä tuli tulvanaan. Tuntuu, että Korkein on meidät kokonaan hyljännyt. Lauantaina ja sunnuntaina oli poutaa. Sataneeko nyt maanantaina hallan päälle, ei vielä siltä näytä, vaikka alkaa jo nousta pilviä. Nyt koko voimalla kauran kimppuun, vaikka olisimme antaneet kauran valmistua, jos ei hallaa olisi tullut vaan nyt ei enää voi säästellä leikkoja kaikki vain poikki. Tosin olisi kauraa leikattu jo aikaisemminkin, jos olisi saattanut, vaan kun aina on satanut. Lauantaina leikattiin jo osa heinänsiemenistä, kun myrsky sitä valmisti. Täällä on jotku niittänyt perunanvarret koleran pelosta, vaan nyt tulikin se suuri niittäjä ja luultavasti niitti tarkasti. Oikein käypi sääliksi, miten niiden perunoiden käy, joista varret on pois ja näin kova pakkanen. Vaan kaikki luuli, ettei hallaa tule vesikesänä vaan nyt olemme tässä. Ruostesaari ja Isomaa tulivat kasakaksi. Seppä ei tule tänään. Hän aikoi korjata kenkänsä nyt kun on tärkeimmät työt valmiina. Iisakki laittaa vielä hammasratasta. Vielä on vettä niin paljon, että pata rannassa on vedessä, vaan nyt se vähenee joutuin, jos ei vain sada. Vielä ei osaa sanoa, miten myllyn laitossa käypi, vaan ei nyt tällä hetkellä suuria toiveita ole sen valmistumisesta. Ota isä pian selko siitä navetan veden kuumentajasta, sillä meidän pitäisi joutuin saada muurari, kun Muhjalan takatkin ovat epäkunnossa ja näin tuli kylmä.Olipa kamala se Näsijärven teko, kun vei niin paljon ihmisiä saaliikseen. Tuntuu niin kauhealta kun sitä ajattelee. Nythän oli ollut Kaiu´ssa, että Kytömäen poika on poliisikuulustelussa tunnustanut, että hän tupakoi siellä keskikoulun rakennuksen vintissä paperossia ja heitti sen tumpun 4 aikaan iltapäivällä. Samana päivänä, kun se paloi illalla. Korkein teitä siellä suojatkoon omasi”