Rakkaimpani! ”Tytöt vielä nukkuvat, joten en oikein vielä tiedä milloin lähtevät, vaan uskon että lähtevät lauantaina, koska Kainon täytyy olla maanantaiaamuna klo 8 koulussa. Kerttu ei taida saattaa lähteä Helsinkiin ainakaan vielä. Olen koettanut toimittaa minkä voin, vaan pakkoa emme pane, sillä silloin menisi parantumissuunnitelmamme hukkaan. Kertun täytyy tuntea jotain vetoa ja tuntemusta, että sitten paranisi vaan hän näkee vain pakon lähteä Helsinkiin eikä ole itsellä halua ainoastaan vastenmielisyys. Sitä vain mietin, että väkisten täytyi Kainon irtaantua sairaudestaan, vaan Kertun on aivan toisenlaista, kun sydänhermot pilalla ja sydän toimii niin kovin säännöllisesti. Veikko estelee Kertun lähtöä karjakon vuoksi, ettei hän väsyisi. Veikko ei ole tätä minulle sanonut vaan Kerttu itse. En mitään niin toivo kuin Kertun paranemista. Mitään uhrauksia en pitäisi suurena omasta puolestani kun Kerttu tulisi terveeksi.Täällä on nyt aivan sula. Joessa jään päällä lainehtii vesi sulaneeko jäät nyt joistakin kohti kokonaan. Veikon päivää vietettiin illalla ja juostiin leskiä. Kerttu aikoi kirjoittaa puolen vuoden karjatulot vaan hän nukahti enkä viitsi herättää. Virtasen rehua jo osa lehmistä syö vaikka se haisee pahalta ja karjakko kyllä opettaa syömään. Saa nähdä mitä saamme sioista, vaan maissi loppui, sillä liian kauan piti pitää noita lihokkaita. Yksi lihokki vielä on ja toisen pistämme rinnalle. Huonoa emakkoa emme viitsi pitää, kun on tarpeeksi omiakin. Taivaan Isä sinua suojelkoon ja varjelkoon omasi”