Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi ja kutsusta tulla sinne. Kyllä tulisin sinne, vaan Veikko ei oikein sitä hyväksy kun Kerttukin on poissa.Kävimme katsomassa Hanna siskoani hän sai taas sydänkohtauksen. Emme istahtaneetkaan, sillä hän oli niin väsyneen näköinen. Hänet aiotaan viedä Ouluun, kun vähänkään toipuisi.
Lauantaina rupesi satelemaan. Nyt ei ole ollenkaan lunta vain jäätä. On sittenkin mukava, kun saa valjastaa reen hevosen perään. Olemme Vienon kanssa kahden kotona. Onkin koko päivän ollut niin hiljaista, kun ei ole käynyt ketään.
Karjakon kanssa puhelemme karjasta, kun ei ole Kerttua. Ne leseet piisaavat 20 p helmikuuta asti. On mukava katsoa, kun lehmät koettavat syödä virtasen rehua, vaikka se haiseekin niin syövät hyvin. Panemme Vienon kanssa nukkumaan. Hyvää yötä. Tulepa käymään täällä tuntuisi niin kovin mukavalta eikä menisi niin paljon varoja.
Maanantaiaamuna. Vettä sataa. Sähkövalon saimme vähän vaille 6, joten tytöt ja tallimies olivat neuvottomia, kun ei ollut varustettuna valonneuvoja. Täällä on yhtä valitusta rahasta. Nyt maksetaan maatiaisvoista enää 20 mk/kg. Sikoja ei saa menemään. Yksi sika meillä olisi, vaan ei ole kysyntää. Jos myy halpaan hintaan niin perillä kurssataan, että joissakin kohti on pilaantunutta, kun on niin lämmin. On niin kummallista, kun ikkunoihin nytkin lyö vesipisaroita niin kuin kesällä. Veikko on muuttanut miesten puolelle.”