Rakkaimpani! ”En muistanut aamulla kirjoittaa siitä Maliskylän tytöstä. Hän vielä on Lumijoella, vaan tahtoi tietää mitä maksamme palkkaa helmikuun 1 päivästä marraskuun 1 päivään. Hän tahtoi tietää ja sitten vasta päättää. Nyt on rapakko päältä jäässä. Miehet eivät ole vielä tulleet syömään, joten en tiedä mihin ryhtyvät. Seppä Vierimaa meni miesten puolelle hän tuli meille työhön. Emme olisi nyt tarvinneet, vaan on hyvä saada semmoinen mies taloon, joka pystyy mihin vain. Tulen sitten kun Kerttu tulee kotiin, niin on vapaampaa. En tule luoksesi yhtä viikkoa varten. Se olisi turha rahan hukka. Olen pitempään, sillä voithan niin vähällä ajalla olla niin sidottu, että tuskin näemmekään ja väsynyt myöskin. Eikös niin omasi”