Kirje 1930-3-17, Helsinki

Rakkaimpani! ”Sain suuren puhelinlaskun tänään, etten viitsi soittaa nyt, sillä useimmin näyttää menevän 12 mk. Tosin on paperikin loppunut vaan lukekaa nyt nämä laput. Kyllä tämä aika on mennyt merkilliseksi, sillä ihmiset ovat kuin sairaita, kun joka tekoa ja sanoja seurataan ja juorutaan. On etsitty kuulon mukaan vuosikymmenen vanhoja kirjeitäkin päästäkseen minun niskaan. Kuuluu jo saatetun lapualaisten tietoon sekin, kun junassa sanoin Waasan ihmisryöstöä ja käräjärauhan häiritsemistä huligaaniteoksi. Niin kuin se onkin. Mutta tästä on tekastu juttu, että olen sanonut lapualaisia huligaaneiksi. Ja tämähän kelpaa jo yllytykseksi. Pian lienen vihamies heidän silmissä. Mutta tämä ei sureta eikä pelota. Tänne he uhkaavat hallitustani kukistamaan. Paikkaani koetetaan saada Svinhufvud kuten hän itse minulle sanoi tänään. Ukko oli heitä tyynnyttelemässä, vaan he lienevät vaikuttaneet ukkoon. Kokoomuslaisilla on kova touhu saada kokoomushallitus. Sosialistit taas haluaisivat, koska heidän mielestä voitaisiin parhaiten kansanvaltaa turvata. Minä en ainakaan toistaiseksi ryhdy neuvottelemaan kummankaan kanssa. Valmistelemme lakeja, joilla voidaan laillisella tavalla pitää kommunisteja kurissa vaan hulinoimaan emme rupea. Lain kannalta on jo kyseenalaista kommunistilehtien julkaisemiskielto vaan teimme sen jotta järjestys säilyisi ja ihmiset pääsisivät järkiinsä. On siinäkin kirjepannan?? särkijöitä, kun Olkkoset ym. ovat matkassa. Taisi olla turvallista lähteä, kun jo silloin tiesivät, että se on lakkautettu. Älkää peljätkö minun suhteeni, sillä ei minulle mitään tapahdu ellei niin sallita. Uskon olojen tyyntyvän ja kansan rauhoittuvan. Vastakkaisia kokouksia myös tullaan järjestämään, että ihmiset saataisiin järkiinsä. Minä luulin, että minun Ylivieskassa pitämällä puheilla olisi ollut vaikutus, vaan niin ei liene. Mielestäni onnistuin hyvin siellä.En tiedä pääsenkö sinne. En kai ennen sunnuntaita, vaan toivon olevani silloin siellä, ellen tule niin lähetän puheen, ettei tule pettymyksiä. Haluaisin puhua nykyiselle nuorisolle ja vanhemmillekin. Lähden viemään nämä laput asemalle. Sydämelliset terveiset teille puolisolta ja isältä”
JK. En ehdi lukeakaan tätä. Tietysti ette kerro, mitä kirjoitin, sillä se saa heti siivet”