Rakkaimpani! ”Aluksi isku. Karjakko sai illalla piletin Kanadaan. Mitä sitten seuraa sehän on ymmärrettävää. Kerttu toivoi, että hän olisi vähänkään aikaa, että saisi ohjatuksi uuden karjakon raiteilleen. Mitä hän nyt tekee. Se vain on selvää, että uusi karjakko täytyy hommata. Kerttu nukkuu vielä. Hän sai illalla lääkettä, joten sen vaikutuksesta hän on nukkunut.— On somasta, kun aina tulee tämmöistä ja Kerttu raukan hermot ovat pilalla muutenkin, eihän ne nyt niin pilalla ole vaan ottaa kaiken liian raskaasti ja herkästi ja se kuluttaa häntä liiaksi. Näin mylleröimme ajatusmaailmassa ja ajan ratas vain hyrrää eteenpäin.Veikko tuossa suunnitteli töitä ja aikoi panna apulantaa kylvämään. Rahat saatiin Länsi Pohjasta, joista osan lähetämme isälle. Henkisvakuutus ja vankkurit on maksettava. Täällä on kurjat kelit, kun autot poraavat teitä, niin ei päästy lannan ajoonkaan. Vaan kun on kauan jo elänyt täällä niin kaiken mikä kulloinkin tulee, ottaa tyynemmin vastaan ja ennättää ajatella; tämmöistä oli määrätty minulle ja niin ei sorru sisäisesti.
Kun luet tätä, on syntymäpäiväsi. Vuotta lähempänä päämääräämme. Emme näe, mitä verhon takana on tulossa, sen vain voimme sydämestämme sanoa, tähän asti on Herra auttanut. Ja toivon, että Hän olisi oppaasi ja johtajasi. Raskas on työtaakkasi vaan hänen tukemanaan jaksaa tehdä tuli eteemme mitä tuli. omasi”