Rakkaimpani! ”Oli niin surullista, että Rusina täytyi teurastaa. Keskiviikko aamuna 1/2 7 junassa lähdimme Jennin kanssa Ylivieskaan. Sovimme Villen kanssa, että tulemme Pitkällesaarelle ja sieltä lähdemme hevosella haudalle. Mutta kun tulimme Pitkällesaaarelle, niin Ville nauroi suunnitelmalle ja niin hän hommasi meille auton. Ensin kävimme joka veljen luona ja sitten menimme autolla kirkolle. Kansaa oli paljon setää saattamassa hautaan. Kokkonen hänet hautasi. Feliks Kontio puhui myöskin ja kaksi pitkää virttä veisattiin hautaa umpeen luotaissa. Soini Kontio tilasi taas meille auton, johon tuli Kontion emäntäkin. Niin kävin Myllylässä ja siellä oli paljon, jotka kysyivät Sinua. Syönti meni niin pitkälle, että täytyi ennen seuroja lähteä pois, että jouduimme viimeiselle junalle.Kun tulin kotiin, oli kaikkien kasvoilla surullinen ilme, kun Rusina oli pitänyt teurastaa. Me otamme kaiken onnen ja onnettomuuden Taivaan Isän kädestä. Hänen tahdostaan kaikki tapahtuu, sillä tämä mainenhan on hänen lahjojaan. Sen sanoin lapsille heti johtaakseni heidän ajatuksiaan sinne mistä yksistään löytyy lohdutus ja rauha. –
Herra johtaa niin tuntuvasti Suomen kansaa. Tälle kansalle ei sovi vääryys ja vilppi. Mitä seuraa nyt. Toivon ja uskon, että puhdistus on käynnissä ja Herra yksin vaikuttaa niiden sydämissä, jotka Hän on katsonut omaksi välittäjäkseen, että kaikki menee niin kuin tämän kansan on kuljettava. – No niin nyt lähdemme avaamaan Rusinan sisälmyksiä, että näemme mikä aiheutti sen sairauden. Lämmin tervehdys omaltasi”