Kirje 1931-10-9, Helsinki
Rakkaat kotolaiset! ”Kiitos kirjeistänne! Minusta oli se Iisakin uskollisuus viime hetkeen asti suurenmoista. Oli Jumalan varjelus, ettei hän kuollut myllyyn tai tielle. Kamalinta olisi ollut jos kuoli myllyyn ja jyvät olisivat loppuneet ratista ja loppujen lopuksi saaneet tulipalon aikaan. Mutta Iisakille ei toki sellaista sallittu, vaan sai ummistaa silmänsä omassa rakkaassa kamarissaan. Veikon pitäisi maksaa Iisakin verot, ettei jäisi rästejä. Ne tietysti pannaan palkkatilille kaikki. Pankaa myös ylös muut menot kuten arkut ym. Hautajaiset kustannamme itse, mutta muut menot panemme tiliin, kun on niin kelvottomat perilliset. Palkasta koetamme myös pidättää tältä vuodelta menevät verot, joita ei ole vielä määrätty. Samoin perintövero, joka määrätään pesäkirjoituksen yhteydessä. Jos Sandra tulee, niin lie paras pitää pesänkirjoitus silloin. Sen mummun, joka on hoitanut Sandran lasta, pitäisi nyt valvoa kohtansa. Ellei Sandra maksa niin voisi hakea maksukiellon, etteivät maksa pankista Sandralle. Mutta siinä täytyy toimia taidolla, ellei hyvällä maksa. Mummun? pitäisi nyt ohjata Olkkosen. Hän oli juuri luonamme vaan en muistanut puhua. Ja eihän Olkkonen paljon mummuista välitä. Mutta ottakaa Salanteen kautta tieto tästä. Kun Salanne on köyhäinhoidon esimies niin asia kuuluu tavallaan hänelle varsinkin, jos on kunnasta otettu, niin saa kunta omansa, kun vaan valvovat. Ja nyt on valvottava, sillä todellisia menojakin on kylliksi. Huomauttakaa siis Salanteelle tästä. Salanne on muutenkin vähän velvollinen hoitamaan tätä, sillä lienee lapsen kummi, kun Sandra oli siinä palveluksessa. – Tämä arvelu minun tiliin. – Minä kesällä jo murehdin sitä mummoa, että kerran ajattelin Iisakille ehdottaa, että testamenttaa sille lapselle osan omaisuudestaan. Vaan en saattanut sitä tehdä. Nyt olen kovasti mummun puolella.Raudaskosken pulakokouksesta kirjoitin Liittoon. En viitsinyt panna nimeäni. Koska ihmiset olisivat iloinneet vastakohdista, kun veli Jaakko on huutajien joukossa. Torstain Liitossa on 5 sivulla kirjoitukseni, jossa osoitan kuinka harkitsematon oli tuo kokous.
Palaan vielä Iisakin asioihin, kun kirjeeni keskeytyi ja aamulla sain kirjeesi, josta kiitän. Mitä ruokailuun tulee Iisakin hautajaisissa, niin tuskin voimme sitä Iisakin kustannuksella ilman lapsien suostumusta järjestää, mutta en minä ole vastaan vaikka talon kustannuksella ne pidetään. Woidaanhan lapsille sanoa, että ne tuli maksamaan niin paljon, mutta elleivät maksa, niin talo ne kustantaa. Sehän on pääasiassa oman väen juhla, sillä vieraaksi kutsutaan niitä, jotka ovat työskennelleet Iisakin kanssa sekä Salanteen Matti, Kauppilan Santeri, Nevasaari, Niemelän Heikki, Heusalan isäntä, Mehtälän Mikko, Matti, Kusti ja Niilo, Myllykankaan emäntä, Haapalan Matti, Heikki Niskala, Auringon Toivo ym. ketä tiedätte hänen läheisiksi. En tiedä hänen suhdettaan Knuutilaisiin, vaan ehkä siellä vanhempaa väkeä olisi käskettävä, ehkä Suvannon Heikki. Itse saatte parhaiten harkita tämän asian Vieraitten paljoudesta tietysti riippuu laitetaanko ruokapidot vai kahvit. Paras tietysti ne järjestää lauantaiksi tai sunnuntaiksi 18 päiväksi.
Minä koetan päästä kotiin, vaikka on vaikea päästä, kun Heurlin lähtee Ranskaan ja meitä jää vain kolme eikä Ryti jouda juoksevien asioiden hoitoon. Mitä Kertun sinne tuloon tulee, niin toivon, ettette hänelle siitä kirjoita, sillä hänellä on ollut niin rasittava työ, että on aivan ajanut itsensä väsyksiin, kun on luennot ja käytännön työt painavat päälle, niin pelkään, että se rasittaisi vielä enemmän hermoja, jos jäisi jälkeen toisista varsinkin kun ei osaa nukkua junassa. Otan sopivalla tavalla selvän haluaako hän lähteä. Mutta jättäkää se minun asiaksi. Pelkään vähän, että jos Kerttu lähtee niin Katri jää itkemään tänne, kun Iisakki oli niin läheinen kaikille. Kirjoitin Liittoon pienen tiedonannon Iisakin elämäntyöstä. Ajatukseni oli kirjoittaa oikein laajempi muistelma vaan kun minäkin olisin tullut enempi esiin niin luovuin siitä. Ottakaa tämä muistelma talteen, sillä kukaan muu ei mahtane muistaa, että Iisakki on Laatokan rannoilla syntynyt. –
Pankissa on nykyään niin kiire, etten ikinä ole nähnyt. Kaikki epäilevät markan kurssin laskua. Ja minkäpä sille voikaan, jos kaikki hyökkäävät pankkeihin eikä ulkomaisia lainoja saada.
Se minun alituinen ristini Suomenmaa on tuonut huolia, mutta sain ne asiat taas järjestykseen jotenkuten. Vaikka sinulla ei ole aikaa kirjoittaa näin pitkiä kirjeitä niin olisin suonut, että olisit kertonut millaisia palvelijoita ja millaisella palkalla olette ottaneet. Nyt joutanee nuoremmat hevoset meijeriin, jotta saa Riemun vapauttaa. Samoin tulee nyt yli kuun aika, joten viikon perästä pitäisi tehdä syysteurastus. Jopa oli ikävä, kun se Niilo ei päässyt sinne Pohjolan poikakotiin. Kun olisin tiennyt, että hän hakee, niin olisin antanut ohjeita palkkavaatimuksen ym. suhteen ja myöskin olisin suosittanut. Saisitte te tämmöisistäkin puhua, koska tällaisia asioita voin kohennella. Tervehdykset teille kaikille Kyöstiltäsi ja isältä.”
JK Olen tätä kirjoittanut yöllä ja päivällä ja sen tähden tähän on tullut yhtä ja toista työn lomassa. Nyt en jouda lukemaan tätä enää, vaan arvailkaa, jos on merkkiä pois. Wien Olkkosen taskuun, jos on vielä illalla.”
Jatkoa äidin kirjeeseen. Olisi ollut hyvä teurastuksen vuoksikin käydä siellä. Älkää teurastako niitä nuoria lehmiä, vaikka teurastaminen siirtyykin, sillä esim. Nurmikin uskon olevan mahon sen tähden, että on luultu olevan kantavan eikä ole pidetty sonnin kanssa. Lieneekö nyt saanut sonni olla Mehtälässä mukana kuten pyysin. Ellei niin uskon monen muun jääneen mahoksi ja silloin se on liian kallista säännöstelyä ja uusiaikaisuutta, joka ei saa jatkua. Olihan nuo lohduttavia tietoja siitä kenraalista. Olisi siunattu asia, jos siitä alkaisi meille uusi kanta. En nyt muista erikoista. Kirjoitan tätä yöllä, että saatte maanantaiaamuna. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”