Kirje 1931-10-9, Kotona

Rakkaimpani! ”Eilen 8 p veimme Iisakin kirkon alle Niemelän tädin viereen. Liian äkkiä lähti Iisakki. Iisakin lapsista ei kukaan tiedä. Onnin pitäisi olla Kemissä. Santran olinpaikasta ei tiedetä edes huhuja. Tänään meidän pitää hakea Iisakin kirjeitä, että näemme missä päin Santra viimeksi lähettämässään kirjeessä ilmoittaa olleensa. Mitä te siellä olette ajatelleet Iisakin hautajaisista. Tuntuisi se mukavalta pitää ruokapidot, sillä Iisakillahan on varoja. Jos Onni ei olisi resu, niin pitäisimme ne hautajaiset, vaan jäähän Onnillekin ryyppäämistä, vaikka pidetään kunnon työnjohtajan hautajaiset. Ja Santra raukka oli kaikkea muuta kuin lapsi Iisakille. Sitten isä pyydän eikö Kerttu pääsisi Iisakin haudalle. Se olisi Kertun hermoille suuri vahvistus. Kerttu ja Iisakki työskentelivät niin paljon yhdessä Kertun karjakkovuosina. Minusta tuntuu isä, että luvataan, eihän meidän tarvitse Iisakin vuoksi enää lähteä. Lapset eivät tunne sitä aikaa, kun Iisakki kässehtii Heikkilässä.Meillä on nyt kaikki palvelijat navettaan ja tupaan. Niin hiljalleen kaikki järjestyy. Porsaita on kolmella sialla yhteensä 25 ja kysyntää ei oikein ole. Lupaammeko 75 mk, sillä yhtään emme voi ottaa itselle, kun ei ole tilaa. Matti on myllyssä. Niilokin sopisi, vaan hän ei ole rehellinen. En muista muuta. Iisakin paikka on tyhjä. Jumala teitä suojatkoon omasi”