Kirje 1932-12-30

Rakkaimpani! Olin juuri kirjoittamassa nuhtelukirjettä teille, kun en saanut aamupostissa enkä päiväpostissa niitä kirjeitä. En ymmärrä miksi en saanut tuota Suomen Pankin kirjettä jo siellä ollessani, kun se oli täältä lähetetty 19/6. Se oli tärkeä kirje ja sen tähden se kiusasi minua. Onneksi tuli se nyt iltapostissa, joten asia on kunnossa. Antakaa Suvannon Heikille tämä toinen kirje. Heikki on todella joutunut maksamaan kuoletusta tavallista enempi, mutta saan senkin asian korjatuksi. Soitin illalla, vaan olitte Mehtälässä luultavasti. Tuulikkia viemässä. Anna nyt Annin hoidella sitä pienokaista, ettet rasita kovin itseäsi, sillä et ole enää nuori. Fannihan on häntä joutusampi muissa töissä. Kyllä minua säälittää kovasti, kun jouduit äidiksi, vaan ei sille nyt taida mitään voida. Työt välkkyy siellä kovin mielessäni, mutta täytyy painaa alas ne ajatukset, sillä enhän niille mitään mahda. Sydämelliset terveiset teille Kyöstiltäsi”