Kirje 1932-6-29, Nivala
??Nivala — Niemelän Heikki kävi eilen niitä ryyniohria pyytämässä ja sanoi tullessaan terveisiä vankileiriltä. Ei sanonut vähäkään kuuluvan tämän konijutun. Koutonen on sanonut puheessaan kuuluvan, se kouho. Se minua kiukutti, kun semmoinen voima haalataan aseettomia vastaan, älä sanoi Heikki niin, Koutonen kunnantalon kartanolla oli pitänyt jyrisevän puheen, meillä on aseita, meitä ei kukisteta niin kuin Mäntsälän miehiä yhden miehen radiopuheella, me taistelemme viimeiseen veripisaraan asti, meidän puolellamme on 70 % koko kansasta. Tämmöistä, kun mies puhuu ja poliisit kuuntelemassa, niin kuka uskoo häntä niin vastuuttomaksi, kun ei tunne lähemmin. Ettei olisi vähän enempi takana kuin joku repaleinen mies ja poikasia, jotka sitten saadaan kiinni näiden pohattojen livistäessä käpälämäkeen. Heikki raukka on katkera, kun ei ole leipää eikä muutakaan. Sen ymmärtää, kun mikään ei ole minun syy vaan toiset ovat johtaneet minun elämäni tähän tilanteeseen. Näin on sokeaksi menty melkein joka talossa täällä, jossa on pula ja pulahan on kaikkialla. Alamaan Paavon vekselit laukoilevat yhtenään ja emäntä sanoi, meidän käypi hullusti, jos ei Paavo pian pääse pois. Toivoniemen Jussi kävi täällä ja sanoi, olen isossa vekselissä Paavon kanssa, jos ne lohkeavat maksettavaksi niin joudun heti kodistani maantielle. Täällä on vielä poliiseja piirustamassa karttaa oikeuskäyntiä varten. Kyllä tuntuu kummalta, miten selvitään kaikesta tästä. Nytkin on tosi kylmä tuuli ja taivas kuulakan sininen, jossa jään näköiset möhkälepilvet matelevat. Kaikki madaltaa mieltä. Ainoa tie on ylöspäin Luojamme luo Taivaan Isän luo. Hän on kanssamme. omasi”J.K Kerttu puuhailee ja kertoo kaikesta. Oli se mukava, kun hän sai käydä kotona. Kirjoitustasi sanomalehdessä on pidetty hyvänä. Täällä on kerrottu Sinun soittaneen Liittoon ”ei saa suhtautua pulamiehiin ymmärtämyksellä” ja Olkkosta moitittu, että hän antoi kunnan puolesta pulamiehille ruokaa.”