Kirje 1932-9-4, Helsinki
Wahingossa tulivat nämä Suvannon paperit mukaani. Se oli kumminkin onni. Nyt olen ne perinpohjaisesti tarkastanut ja laskenut jakokirjasta ne manttaaliosuudet, mitkä jaossa tulevat meidän ja Willen manttaaliksi. Ne ovat merkittynä jakokirjan viimeisellä sivulla. Meidän osuus 0,0341 manttaaliaWillen 0,0197
Heikille 0,0396 ja
Hauhon palotalolle tulee 0,0046. Heikin kiinnekirjat ovat suuremmat kuin mitä hän nyt omistaa, sillä Suvannosta on ennen erotettu Huokumaniemi ja Kuopparäme. Tätäkään en olisi huomannut, ellen olisi tutkinut jakokirjoja. Kun Suvannon perikunta on tehnyt perinnönjakoa ja kauppoja keskenään, niin ovat he käyttäneet nähtävästi alkuperäistä manttaalia. Tästä tuskin tarvitsee tuomarille huomauttaa, sillä vastat? osoittavat kaikessa tapauksessa Heikin omistusoikeuden. Maarekisterin ote täytynee kauppakirjaa huudettaessa olla. Ja se onkin meillä sillä otin sen koko Knuutin numerosta. Siellä on Heikin manttaali oikein merkitty. Nyt on kumminkin yksi pukinsorkka tässä jutussa vielä, kun kauppakirjassa on se mainittu lohkotilaksi, jonka manttaalia ei ole määrätty, niin tullenee se lopullisesti huudettavaksi, kun lohkomisessa määrätään manttaali, joksi tulee jyvityksen mukaan mainitsemani 0,0341. Nykyisen lain mukaan täytynee se jo tässä vaiheessa esittää oikeudelle kartoituksen vuoksi. Tässä on karttamerkkiä mukana 110 markan arvosta, jotka ostin Heikiltä. Tuon satamarkkasen rinnalle saa liimata lisää. Pistin ne kiinni, etteivät joudu hukkaan. Nyt vielä olisi hyvä Wille Kujalan ja Mustakallion läsnä ollessa selittää Paavo Niskaselle, että se Kiekon palsta tuli 67 aaria isommaksi, kun ensin sovimme, ja että siitä on maksettu Heikille 3350 markan lisämaksu, vaikka kauppasummaa ei ole muutettu. Siitä on Heikin kuitti tässä tilissä. Mitään kirjallista hyväksymistä ei Paavon puolesta tarvita. Kunhan tunnustaa hyväksyvänsä tämän muutoksen. Mutta kaiken varalta ainakin Willen läsnä ollessa on tästä puhuttava Paavolle, ettei pääse puhumaan kirjojen muuttamisesta. Kirjoitin valmiin kirjeen Saajorannalle, johon voi Heikki kirjoittaa nimensä alle, jos asia näin on. En pannut maksamaanne summaa, joka lienee 55,965:20 (Wille 42,000 ja sinä 13,965:20). Pankaa se sisäänkirjattuna postiin, niin näkee sitä vakavasti vaadittavan. Ja törkeä laiminlyönti se onkin. Tässä on nyt asiaa, joten voit käskeä Heikki, Wille ja Paavon nyt meille, jolloin myös Paavon suullisen hyväksymisen saat lisättyyn maahan. jos oikein varovainen on, niin voishan Willen lisäksi jonkin muunkin läsnä ollessa sen ottaa, kun Mustakalliota ei viitsine vaivata. Tai vois tehdä niin, että käskisi Paavon sanoa Mustakalliolle myös, että hän on hyväksynyt sen semmoisenaan. On aina hyvä olla varovainen kaikkien yllätysten varalta. Kun sain Tarkkaselta 700 mk niistä rukiista, niin kartoitin valmiiksi tämän kauppakirjan. Saajorannan luulen hätkähtävän pahasti, ellei hän ole tilittänyt eikä antanut edes kuittia yleissummasta. Samalla voit Heikille ja Willelle näyttää jakokirjan viimeiseltä sivulta laskelmani. Pidän niitä niin tarkkoina, että manttaalinkin voisi kauppakirjoihin merkitä, jolloin saisi heti vastuun?, mutta ne pitäisi silloin melkein tehdä uudet, enkä tiedä viitsinkö siihen ryhtyä. Woisitte kumminkin Willen kanssa käydä puhumassa Olkkoselle. Jos hän pitäisi sen selvimpänä, niin silloinhan ei olisi estettä siihen muuta kun se, että sanallisesti toisenlaisella kirjalla on esiinnytty tuomarin luona enne. Jos uudet kirjat teette, niin silloin pannaan kauppasummaksi 41,350 ja Silvastin velka 5,3330:20. Jos uudet kauppakirjat tehdään, niin tietysti ne tulee tehtäväksi samalle päivälle 12 p toukokuuta, jolloin samaan papereihin on otettava holhouslautakunnan lausunto. Silloin siirrät uuteen kirjaan ja ostat lisämerkkejä. Älä puhu tästä Heikille ja Paavolle, vaan tuumikaa ensin Willen ja Olkkosen kanssa. Kauppakirja tulisi silloin kirjoittaa niin, että Heikki myy 0,00341 manttaalia ja osuudeksi tulee suopalstasta 5,670 ja kotimetsä 41,550 ht ja Willelle 0,0197 manttaalia ja osuudeksi Korpihaan koko palsta 10,210 ht. Silloin saisi heti ymmärtääkseni lopullisen huudon. Kyllä Olkkonen tämän ymmärtää, kun vaan ottaa ajatellakseen. Mutta aivan välttämätön tämä ei ole, sillä toista tietä päästään samaan. Puhu kumminkin Willelle mitä hän tuumii. Ota jakokirja mukaan Olkkoselle, niin hän ymmärtää paremmin. Minä luulen, että näin pääsemme nopeammin laillisiin kirjoihin ja päästäisiin selvittelemään frangilainaakin, vaikka sen selvitysaika ei ole nyt sopiva muista syistä. Jos oikein perusteellisesti haluat hoitaa tämän asian, niin soita Ylivieskaan Turistihotelliin ja kysy missä on insinööri Jänkävaara. Jos on lähellä Nivalassa tai Ylivieskassa niin voisit mennä ja näyttää laskelmani, joten muutkin uskovat ne oikeiksi. Aade ja Emil Olkkonenkin voi ne laskea, kun on kaikki näkösällä. Jänkävaaran puhuttelemisesta olisi se hyöty, että kuulisi joutuuko se syksynä, jos haetaan halkominen. Hän myös voisi arvostella kumpi menettelytapa on parempi. Tämä nyt nopeasti, ettei jää viime päiviin. Kaupastamme menee 1 markka sadalta vaan Willeltä ehkä se perii 1 1/2, kun on 50,000 mk. Mielestäni ei pitäisi periä 1:50 ennen kuin on yli 50.000, mutta Mehtälässä peri se korotettuna. Tervehdykseni Isä”