Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi Ohrat saatiin puiduksi tiistai iltana ja myös haravoiduksi ohrapellot. Keskiviikko oli tihkusateinen ja Kalervo pani miehet luomaan miesten tuvan kattoa ala kartanon puolelta,. Nyt torstaiaamuna lähtivät miehet Korpihaalle niittämään kauraa. Eilen illalla tuli tänne Jänkävaara ja Säily. Ensin ne soittivat ja kysyivät, onko Suvannolla maansa kartta niin tulisimme teille erottamaan sen lohkon, jonka olette ostaneet Suvannolta. Sanoin, meillä on se kartta ja he tulivat heti katsoon. — Jänkävaara katseli karttaa ja puheli Kalervon kanssa, niin sanoi pannaan paperit kuntoon niin saatte ensi käräjiin. Niin somasti meni kaikki, kun Sinä lähetit ne kaikki neuvot ja ohjeet. Koetimme soittaa, vaan täällä korjataan puhelin keskusta, niin ei päässyt eikä päässyt aamullakaan. Käväisin yhtenä päivänä Alamaalla, siellä oli vain vanha emäntä kotona. Kautta rantain koetin tiedustaa Paavon kohtaa. Kerroin Sinun osanotosta ja neuvoista. Äiti sanoi, olemme saaneet hänet hiukan rauhoittumaan ja Liisan kanssa työhön niin ei uskalleta mitään puhua, oli niin kamalaa kun aivan näytti, että järki menee. Paateja pitää antaa kolmesti viikossa. Lääkäri on sanonut, että paksusuoli on tarttunut johonkin kiinni. — Lopetan, kun on postiin kiire. Miten Vieno voi. Minua huolettaa hänen terveytensä. Nakella on ikävä. Käy aamuin katsomassa. Katri on edelleen Mehtälässä. Kainon asiasta olemme tuumineet, hän on vielä perheen keskuudessa. Korkein teitä suojatkoon äiti”