Rakkaimpani! ”Kun illalla puhelimessa en muistanut kysyä vointiasi ja se minua kiusaa. Miten jaksat istua puhemiestuolilla niin pitkään kerrallaan? Täällä on ilmat kuulakan kirkkaat ja kylmä tuuli puhaltaa. Olemme kaikin surullisella mielellä, sillä rukiin oraat kärsivät ja harvenevat tästä. Jäät joessa likaisina törröttävät ja suurin osa on työntäytynyt rannoille nekin jäivät äyräille, kun vesi on kesätasoon vähentynyt siis vähän joen pohjassa virtaa. Pienet kesälintumme ovat saapuneet vaan ei tunnu oikein keväältä, kun öisin on kova pakkanen eikä voi aurinko päivinkään sulattaa, kun tuulee niin kylmästi ja parempi niin lieneekin, ettei nuo rukiin oraat kokonaan loppuisi.Sielläkö on lunta. Suuri on ero etelä Suomen ja pohjoisen välillä ja samat verot ja rasitukset. Tämä asia aina tulee mieleen. Kävin Kivimäellä ja vein kirjeesi. Hän oli iloinen saadessaan sen, että näkee mitä Hannulan kynästä siinä asiassa ja käski kiittää kirjasta. Heikki kertoi, että Lehtinen verotuksessa sanoi maaherralle, täällä olemme saaneet hyvän sadon viime vuonna ja tällä perusteella nousi verotuksemme, sillä maaherra uskoi Lehtistä siltä Heikistä tuntui. Ja nyt valittiin Lehtinen anomaan hallitukselta apua kunnille. Heikki ihmetteli miestä, kun ei ole miehellä johdonmukaisuutta.
Katri puuhailee navetassa ja on oikein reipas. Sitä hän suree, kun Kalervo ei ollenkaan enää ostaa soija, sillä sitä velkaa on jo toista tuhatta osuuskauppaan ja millä maksamme, kun meijeritili on niin kovin pieni ja kaurajauhoja on niin kovin vähän antaa niin maito menee vähäksi. Kyllä se on surullista, aina vain on rahanmenoja eikä tuloja ollenkaan. Veikko puuhailee metsässä ja tuli juuri kertomaan; eilen meni rukiin oraat aivan mustiksi. Ryönässä olivat vielä vihreitä. Meneeköhän näin kaikki toivo, sillä nytkin on ilma kuulakan kirkas ja kylmä. Kylläpä oli ikävä se Kertun kello, näin uskon sen löytyvän. Antakaa Kontiolle voita, kun hän niin ahkerasti on lähettänyt kaloja.
Täällä on edistys pannut ehdokkaaksi Virtalan Matin. Kivimäki tuumasi, että edistysmielisempi ja tietorikkaampi on Eemeli Junttila. Niistä kutsuistamme on tullut juttuja, että herrat on illaksi kutsuttu. Vähäaho on tehnyt poikkeuksen. Ainahan on ihmisillä selkkaamista, vaan mitäpä välitämme kaikesta. Meidän on vain hyvä olla, kun saimme vieraita. Kalervon terveys minua huolettaa, sillä nykyään on hänen vatsansa aivan vetenä ja sehän on selvä, että se vaikuttaa häiriönä koko koneistossa. Hän on käynyt Oikarisen luona vaan pitää ne tutkimukset liian ylimalkaisena eikä aio enää mennä.
Karjakko on puhunut, että hän lähtisi 28 p pois. Luulen, että tulemme toimeen muutaman päivän. Knuutin Idan sanoivat tulleen kotiinsa, kun hänenkin palkkansa oli laskettu 200 markkaan kuukaudessa, niin oli sanonut, ettei hän rupea niin halvalla olemaan. Karjakko kertoi Knuutilla sanotun, ettei Ida ole oikein terve ja siksi tulee kotiinsa. Kumpi puhe sitten lienee totta. Katri juuri kävi tuossa ja sanoi, että Neilikka poiki eikä taida ruveta lypsämään, kun on niin niukkaa tuo ruokinta. Karjakko sanoi, tämä tilanne on ikävä, kun lehmät ovat ennen saaneet paremman ruokinnan, niin nyt ei tahdo kelvata, vaikkei ruokinta nytkään ole kovin huonoa. Ainahan ne jotain väkirehun hiutaletta saavat vaan pää pystyssä ne odottavat parempaa ja eivät oikein syö, odottavat vain. Korkein teitä siellä siunatkoon. äiti”