Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi! En ymmärrä, miksi pyytelet anteeksi johtopäätöksiäsi, joita vanhojen kirjeiden perusteella olet tehnyt. Mielestäni on oikein mukava, että niitä luet ja tutkit. Olen ne kaikki säilyttänyt aina ja minäkin toivoisin joskus saavani aikaa niiden tutkimiseen. Ne ovat historiaa meidän harrastuksista ja töistä. Minä en halua niistä kadottaa muuta kuin yhden kirjeen, joka valvotti minua, vaan joka lieneekin jo hävinnyt. Minulla ei ole onneksi jäänyt kuin yksi suullinen ja yksi kirjeellinen arvostelu mieleeni 31 vuoden taipaleelta. Ja sen pidän niin suurena sopusointuna, ettei puutteellinen, erehtyvä ja hiomaton ihminen voi suurempaa onnea toivoa. Tietysti olen puolestani tehnyt paljonkin loukkauksia ja itsekin sellaista joskus tuntenut, mutta ne eivät ole jääneet mieleen, koska olen usein antanut itse aiheen. Sellaiset olen unohtanut ja nekin jotka ovat mieleen jääneet olen opikseni ottanut ja aikomukseni on avioliittoon meneville lapsillemmekin antaa elämän ohjeita kokemuksien perusteella. Sinä pitkämielisyydelläsi ja hyvyydelläsi olet kylvänyt heidän sieluunsa elämän ohjeita, mutta minun osuuteni kasvatustyössä on ollut kovin ulkokohtainen, kuten Kalervonkin sanot kuvanneen. Jos huolenpitoni ei ole näkynyt heille niin se johtunee siitä tiedosta, että he ovat mielestäni olleet hyvässä suojassa luonasi. Mutta todellinen isä olkoon se sitten huolehtiva tai huoleton näkynee kirjeissäni. Ja sehän on väärentämätöntä historiaa, joka on ajankohtaisena paperilla. Pidä aarteina niitä kirjeitä, jotka molemmin puolin on ehdottomasti säilytettävä olkoon niissä mitä tahansa.Koetan ensi pyhän aikana päästä käymään kotona todetakseni omin silmin kevään tuloa ja huolianne. Tietysti tulen, jos pääsen lauantaina ja palaan sunnuntaina. Joutunenko sepän haudalle kello 2 junalla. Jos on toisin järjestetty niin siihen ei saa puuttua, sillä enhän tiedä pääsenkö
Mitä huomautukseesi Nivalan kunnan paloapuyhtiön voimattomuuteen tulee, niin yhtiön täytyy Onnille sääntöjen mukaisesti hankkia korvaus, sillä ei sellainen kanta kelpaa mihinkään, ettei voida maksaa. Yhtiön on lainattava ja maksettava tai haettava purkua koko yhtiölle. Mutta uudistamisen tarpeessa ovat meidän vakuutukset muutenkin, mutta minä tarvitsen ennen sitä eräitä mittoja Mehtälästä ja kotoa, jotka otan, kun käyn siellä. Emme siis nyt luovu kunnan yhtiöstä ennen kuin olemme uudelleen asiat järjestäneet.
En oikein usko, että se Pesämaan asia on semmoinen kun sanot. Siitähän jäi toinen puoli talvella Willen ja Jaakon järjestettäväksi ja minä silloin jo käskin Willen pitää huolta, että pääsee irti kokonaan, jos maksaa sen 7000 mk. Lieneekö niin, etteivät silloin hoitaneet sitä kuten neuvoin. Olisipa se liian kohtalokasta heille. Kyllä Jaakolle olisi ollut jo kyllin kärsimyksiä tästä ensimmäisestä erästä. Kyllä tämä maailma on nyt mullin mallin. Ei tiedä kenen kohdalla on kulloinkin vauriot. Kirjoittakaa nyt asioiden järjestelyistä, mille mallille ne tulivat viime viikkoisten lähetysteni kautta. Sydämelliset terveiset teille Kyöstiltäsi”