Rakkaimpani! ”Tunsin tai aavistin tämän Saksan matkan tarkoituksen. Kalervo jo epäröi lähettää tämmöistä kirjettä, vaan minä kehotin, että saan kuulla olenko oikeassa matkan sisimmästä. Siksi rakas Kyösti kirjoitin, ettet kiihkoonnu, sillä minäkin osasin tätä ehdotusta säikähtää, vaikka heti uskoin, että se on nuoruuden innon purkausta. Kalervo elää semmoista somasta repeilevää murrosaikaa nyt rakkaimpani. Me tarvitsemme vanhempina isänä ja äitinä tarkkanäköisyyttä ja harkitsevaa sanontaa, sillä nykyinen kiire hermostuneisuus tunkeutuu kaikkialle.Kävin apteekkari rouvan kanssa Mustakalliolla illalla. Siellä puheltiin kaikenlaista. Mustakallio sanoi mm. että ihmeellistä, että sillä Koutosella on semmoinen valtakirja, jolla hän nostaa sitä eläkettä. Tämän valtakirjan omistajalle on maksettuna se 500 mk, jonka hän saapi invalidikassasta. Kysyin saapiko hän nyt eläkkeen vaikka on valtion leivässä. Hänen emäntänsä käypi noutamassa sillä valtakirjalla joka kuukausi. Alamaalla oltiin tosi iloisia ja kiitollisia. He tuntevat Sinun osuutesi tässä. Ethän puhu tästä, ettet saisi yhä enemmän vihamiehiä. Kivipelto on nyt täällä Pellavo? asialla. Hän kertoi: Olin Karvoskylällä niin siellä eräs Välikylän isäntä oli sanonut, että jos Niskasen Heikki olisi kaksi vuotta aikaisemmin pantu linnaan, niin tätä pulahulinaa ei olisi tullut Nivalaan. Mustakallio sanoi, että vielä on ankaraa pulakiihkoa. Oikein se tuntuu kummalta, kun he eivät siitä selviinny. Olemme täällä tosi iloisia, ettei Hämäläinen tulle tänne, sillä me naiset, jotka häntä hiukan näimme mm. Lehtisen rouva ja Kärelampi pelkäämme hänen naapuruuttaan. Kiireessä omasi”