Rakkaimpani! ”Illalla oli meillä soittoa ja vieraita. Aika meni niin nopeaan, että oli kello 1 yöllä, kun vieraat lähtivät. Tänä aamuna, kun tytöt tulivat navetasta sanoi Ida Laakso, että minä sanon itseni irti palveluksesta. Se tuntui niin somalta. Ei sanonut olevansa terve. Sitä en usko, että se oli syynä vaan hän kuului tykkäävän yksin palvella eikä joukossa. Olen luullut, ettei tämmöinen enää koske, sillä olenhan kaikesta niin syrjässä olevan tuntoinen vaan niin tuli hätä kuin ennekin. Kaipasin tukeasi. Siis tämäkään tunne sydämestä ei taida kadota ennen kuin tämä mainen elämä loppuu. -Nyt meillä on kova pyry. Miehet ovat metsässä latvoja ja tukkeja ajamassa. Laakus Jussi lähti pois. Häntä on vaadittu Aavasaksalle. Täällä kertovat, että Kares oli puheessaan maininnut Sinusta, että kun liike Sinulle pääministerinä ollessasi pyysi kommunistien ehkäisemistä, olit vain sanonut joo, joo ja siihen se päättyi eikä Sinusta sen enempää mainittu. –
Odotin illalla puheluasi, että olisin saanut sanoa, että Jenni siskosi täyttää ensi keskiviikkona 50 vuotta. Täällä kerätään rahaa, vaan se tuntuu, että meidän pitäisi lahja antaa yksin. Kirjoitahan tai sano puhelimessa, miten te siellä tämän tuumitte, sillä jos siellä päätätte, ettei meidän yksin laiteta, niin yhdyn täällä yhteiseen lahjaan. Kirjoittiko Kalervo, että Jaakko veljesi on Oulussa sairaalassa hyvin huonona. Hän on pyytänyt Villeä sinne, että saa selostaa asioitaan, jos tuleekin kuolema. Kirjoita nyt miten tytöt voivat. Joko Vieno on tullut ja miten hän jaksaa suorittaa tehtävänsä siellä koulussa. Jumala Sinua suojatkoon omasi. Kerro tytöille terveisiä”