Kirje 1934-5-12, Helsinki
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Lähden juuri Loimaalle puhumaan, jonne Pelttari on minua monena vuonna pyytänyt. Katrilta myös saimme kirjeen. Minun täytynee ostaa hänelle pyörä. Katri taisi joutua tiukkaan paikkaa, sillä puutarhuri käyttää liiaksi hyväkseen Katrin tunnollisuutta ja ahkeruutta. Minä menen käymään siellä. Luulen siitä olevan hänelle hyötyä.Mitä kotipuuhiin tulee, niin ymmärrän hyvin, että nyt on kaikki voimat ponnistettava peltotöihin, mutta ei vakinaista väkeä voi rakennuksella käyttää, joten siihen täytyy olla eri miehet. Siihen olisi käytettävä ainakin purkutöihin nuorta reipasta väkeä ja johtajana Jaakko Pesämaa. Siinä on aluksi paljon voimaa kysyvää työtä, kun puretaan entiset ja asetetaan kivet ym., joten Matti Junttilan aika ei tule parhaimmalla tavalla siinä käytetyksi. Mutta antaa nyt Kalervon tehdä miten haluaa.
Päreen höylyystä puhuin, sillä se pitää ennen toimittaa ennen kuin ruvetaan purkamaan, sillä sehän on toimitettava pois, kun ruvetaan purkamaan. Kun höylyy tulee ensin, niin ei rakennushommiin hetkeen päästä, eikä höylyytä voi jättää kylvön jälkeen, sillä siten jäisi koko rakennushomma odottamaan. Sen tähden toivon, että se olisi tehty ennen kylvöä. Kyllä tiedän, ettei siellä laiskana olla, mutta täytyy ottaa väkeä tällaisissa tapauksissa, kun toinen työt tulee toisen tielle. Ei se sen kalliimmaksi tule, kun kuitenkin väki palkattava. Päinvastoin kalliimpi väki joutuu odottamaan tai tekemään sellaista työtä, johon kelpaa halvempi palkkasetkin. Olisin tästä jo käydessäni puhunut, mutta kun Kalervo pitää moitteena kaiken sekaantumisen, niin en puhunut tästäkään päreen höylyystä, varsinkin kun ei kylmien ilmojen aikana siihen olisi voinut ryhtyä. Ne luuvan takana olevat ojamaat ovat antanee paljon lisätyötä, mutta kyllä siitä tulee mukava vainio. Kylväkää nyt paljon perunaa, sillä nyt niille saa menekkiä enempi, kun polttavat spriitäkin? nykyään. Waikka rahtikysymyshän nielee osan hinnasta. Nyt se on ollut vallan kurjasti järjestetty.
En minä näistä rakennushommista kirjoita sinulle nurratakseni, vaan sen tähden, että osaisit hiljaisuudessa ohjata Kalervoa. Sain asemalla sinun ja Kalervon kirjeen, joista kiitän. Tytöt saivat omansa. Tulen Helluntaina kotiin. Wieno tullenee loppuviikolla kotiin. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”