Kirje 1935-1-4, Helsinki
Rakkaimpani! ”Kun puhelimessa ei voi tästä meidän taloudesta puhua niin ilmoitan, että meillä on välirauha ehdolla, että hän puuhaa paikkaa. Luulen tämän päivän lehdessä olevan ilmoituksenkin. Hän on nyt hyvin nöyrä ja huomaavainen Vienollekin ja kaikin puolin toimellaan. Puhuimme tänään oikein nätisti hänen muutosta, kun tuli ilmoittamaan, ettei ole talousrahaa. Minä annoin ja sanoin, koettakaa nyt hommata itsellenne paikkaa, sillä ei teistä ole Kertun kanssa samaan taloon, kun olette häntä niin syvästi loukannut. Sanoi nöyrästi kyllä minä koetan, vaan hoidetaan nyt tämä asia hiljaisuudessa. Tämä oli järkevää puhetta, johon annoin hyväksymiseni, sillä ei häntä nyt voi hätyyttää, kun ei ole menopaikkaa eikä varoja. Luulen asian järjestyvän näin parhaiten, sillä jos hänellä on se kirjeeni tallella, jossa puhuin kevääseen olosta niin tulee se minulle riitelemällä hyvin kalliiksi, koska en voi häntä mielisairaaksi todistaa oman perheenjäsenten todistelulla. Kyllä Kerttu voi tänne lukujaan tulla jatkamaan, sillä nyt hän näyttää ainakin olevan tolkullaan, ellei taas kuukauden lopulla tule ”muuttohommiin”. Mutta silloin haen talonmiehen todistuksen, jos jotain epänormaaleja ilmiöitä ilmaantuu.Poliittinen tilanne on sekava. Minun pieni lausunto Ilkassa herätti huomioita ja tuli pää ja petiti-kirjoituksia kaikkien puolueiden lehtiin. Hyökkäyksen sitä vastaan teki Turun Sanomat, mutta on saanut iskuja jokajalta päin, vaikka onkin rauhan viikko. Pidän jo arveluttavana, kun Ajan Suuntakin puoltaa minua. Ilkasta näette myös jatkoa, sillä Leinonen löi aika nasakasti Toivolaa. Tuumin nyt hiljaisuudessa koetanko kieltäytyä puhemiehen toimesta. Se olisi minulle persoonallisesti hyvä, mutta olisi outoa kahden viikon kuluttua siihen ryhtyä, jos haluavat. Ja virkani kannalta on minulle puhemiehen toimi sopivampi kuin jonku suuritöisen valiokunnan paikka. Hallitus minun luullakseni vähän pelkää tämän jysäyksenkin takia, mutta luultavasti eivät uskalla ryhtyä syrjäyttämään, sillä tuskin saisivat sosialisteja mukaansa tähän, koska he käsittivät minun puoltaneen eduskunnan oikeuksia. Eräs poliittinen henkilö sanoi; sanoit totuuden, joka kävi hallitukseen kipeämmin kun kenenkään sana tässä maassa. Ja sittenkin ehkä olisi ollut parempi, etten olisi tekoa sanonut oikealla nimellään. Mutta sisäinen ääni vaati puolustamaan eduskunnan edustajien ja kansanvallan oikeutta. Tietysti paljon laajemmat ja perusteellisemmat selvittelyt olisi se ansainnut, mutta asemani tähden ei minun sovi enempi sanoa. Niin sellaista on elämä. Sydämelliset terveiset teille Kyöstiltäsi”
JK Eikö Kalervo ja Kerttu voi tulla yhdessä, elleivät joudu Katrin mukaan. Vieno menee tiistaina Ylivieskan sivu. Hän on nyt teatterissa. On hyvin innostunut matkastaan.”