Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi! Nyt on meillä talvi, vaan siitä huolimatta ollaan kolmella parilla auraamassa Joella sänkiä. Salaojitettua ei saatu vielä auratuksi ja nyt ei siihen pysty.Illalla oli meillä lääkäri tutkimassa tyttösten yskää ja samalla hyvästi jätöllä. Lapsissa on hiukan yskää vaan ei pahinta lajia ja Tuulikissa on kuume korkealla vaan Oikarinen sanoi sen johtuvan yskästä. Lääkäri oli sanonut Päivärinteellä Marialle, jos lapsissa on hinkuyskä niin hän ei saa ottaa niitä hoitoonsa heti. Koetamme järjestää niin kuin parhain on.
Lääkäri sanoi, että valtuusto valinnut Rantalan tänne ja sanoi samalla, että Kyöstikin on ollut tiedustamassa hakijoitten kelpoisuutta. En viitsinyt sanoa mitään, että olet jotain tehnyt, sillä saat itse puhua, kun hän otti osoitteesi ja aikoi käydä luonasi. Lähtiäiset olivat olleet oikein vakavat ja sydämelliset, sillä toistakymmentä vuotta hän on ollut täällä niin monesti kuolevien ja omaisten kanssa kamppailemassa. Näitä muisteltiin kun erottiin. Muistimme Iisakin poislähtöäkin.
Vinttikamarissa jyskätään. Katolla ei ollut muuta kuin heiniä niin sinne vietiin sahanmuhia kovasti ja lattianalus oli aivan rotan käytäviä täynnä ja aukkoja kylmiin möntösiin. Knuutin puolen möntösen alus nyt tiivistetään, sillä perikamarihan on aina kylmä, niin nytkin uudesta takasta huolimatta.
Tuntuu niin kummalta miten mennään eteenpäin, ensi talvi puutoksineen. Nyt näyttää kaikki synkän pilven peittämältä. Mutta eihän mikään saa masentaa. Kaikki tulee ylhäältä ja sieltä pitäisi aina näkyä toivon aurinko. Lapset rykivät, joten pitää mennä auttamaan ylös. Karjakko Kajaanista ilmoitti tulevansa ensi torstaina 19 junassa siis eivät näe toisiaan. Kirjoitan lapun Kalervollekin. Jumala sinua suojatkoon omasi”