Kirje 1935-10-3, Helsinki
Rakkaimpani! ”Kirjoitin Kalervolle siitä seppäkurssista, joka tulee 3 viikkoa pitämään taloa levottomana. Kyllä olisi hyvä, jos Weikko tulisi kurssille pitämään talon puolesta kurssia. Pietarilahan menee kursseille, mutta olisi hyvä, mutta sittenkin olisi hyvä talonmies olla mukana. Olisi hyvä jos naapureiltakin tiedustelisi asuntoja, sillä meiltä ne monet tulevat kyselemään. Jos on läheisiä sukulaisia niin täytyy ottaa harjoittelijoiden huoneisiin. Insinööri Pero ei ole kuin 4 päivää, mutta olen sanonut, että asunto hänelle, konemestarille ja sepälle on hankittu Pokelasta. Niiden 20 oppilaan asunto minua huolettaa, vaikka se on heidän oma asia. Mutta minulle tahtoo toisenkin asia olla oma, vaikka sinulle en mitään lisähuolia sallisi tästä touhusta. Nuorisoseurantalolta on noudettava penkkejä Muhjalaan. Mitä tyttöjen sijoittamiseen tulee, niin eikö voisi sijoittaa niin, että Wienon huoneessa olisi 3 ja karjakon 3, sillä neljälle on liian vähän. Kainon eteiskyökkiin voisi yhden sängyn nostaa, jos tahtois tuvan sängyistä tyhjäksi, kuten järjestyksen vuoksi olisi hyvä, sillä jos sinne jää sänkyjä, tullee sinne myös asukkaita ja järjestyksen pito voi tulla vaikeaksi, Kalervon ja Ainon täytyy valvoa, ettei mitään kuherteluja pesiytyisi taloon. Koettakaa heti alussa saada sellainen järjestys, että jokainen tietäisi töihin tulonsa rajat. Lienettekö saaneet neljännen tytön?Olemme tiedustelleet karjakkoa ja pidämme siitä huolen. Olipa ihme, ettei Katri sellaisella palkalla tullut. Osoittaahan se tunnollisuutta kotiaan kohtaan. Meidän Katri oli iloinen saappaista, vaikka ne olivat rinnasta vähän ahtaat. En nyt erikoista muista. Minua huolettaa tämä uusi häiriö muutenkin raskaisiin huoliinne. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi”