Kirje 1935-12-31, Helsinki
Rakkaat kotolaiset! ”Onnellista uutta vuotta toivotan teille kaikille. Niin on taas vuosi vajonnut menneisyyteen kokemuksineen ja muistoineen. Yksinäisyydessäni joudun ottamaan vastaan uuden vuoden kuten niin monesti ennen. Olen iloinen, ettei mitään voittamattomia vastoinkäymisiä ole ollut. Marin sairastuminenhan on tosin paha isku perheemme keskuudessa, mutta toivottomuuteen ei tarvitse hänenkään suhteen asettua. Ja muut vauriot ovat olleet taloudellisia, jotka nekin olemme kestäneet, sillä voisihan olla huonomminkin, joten voimme olla tyytyväisiä. Näitä mietteitä jatkan illan kuluessa odottaen uutta vuotta. Siellä Hietalassa pitäisi Kalervon käydä katsomassa sitä Jaakon talon luuvaa. Sen omistaa 5 henkilöä. Jaakon perikunta, jotka ovat eronneet. Voisi olla hyvinkin, että he myisivät. Siitä tulisi mainio kuivaus ja lajitteluhuone, vaikka jättäisivät yhden riihen ja sahaisivat poikki. Se on tietääkseni suurin luuva Nivalassa. Hyvä olisi saada se kokonaan. Samalla voisi puhutella sitä Matti Winnurvaa, jolle myivät sen hevosen. Onko Pakolasta kuulunut mitään. Jos myyvät, niin minun olisi hyvä saada se tietää rahojen vuoksi. Onko karjalle tilattu väkirehuja? Ottakaa samassa lastissa soijaa ja maissia. Lähetän rahaa, kun kuulen paljonko tarvitaan. Sydämelliset terveiset teille Isältä”