Kirje 1935-4-13, Helsinki

Rakkaimpani! ”Tämän mukana palautan veroilmoitukset, joiden suhteen ei ole muuta huomautettavaa kuin verot, jotka lain mukaan saa vähentää, vaan jotka on ilmoitettu väärin. Kaino on tietysti ottanut kassakirjasta yhden maksun ja sen on ilmoittanut, mutta se on ehkä 1/4 koko verosta. Werottajat ovat merkinneet enempi kuin on ilmoitettu, mutta ei liene puolillaan. Luultavasti se vaan on ollut maksettuna. Kysyin marraskuussa, onko verot maksettu ja K. sanoi on. Sitten kävi selville, ettei kaikki ole maksettu. Sinä arvaat kuinka mieleni on paha, kun huolimattomuuden tähden jätetään maksamatta, vaikka tilillä oli rahaa kymmeniätuhansia veronmaksun aikana. Nyt saa maksaa kaksinkertaisesti. Menköön nyt Weikko verokirjojen kanssa Olkkosen luo ja näyttäköön eroa ennen verolautakunnan kokousta, sillä minä en voi nyt tutkia asiaa enkä tiedä kuinka paljon vero on. Ehkä se on laissa, en jouda sitäkään tutkia, että maksetusta verosta. Ja kun ei ole maksettu ennen vuoden loppua, niin silloin ei saa hyväkseen. Siinä lienee syy Weikonkin verotukseen. Weikon verotuksessa ei ole mitään muuta. Meidän verotuksessahan on minulle pantu 4000 mk vaan ei kannattaisi siitä valittaa, sillä sehän on harkinnan asia, kuinka paljon on vierasmaksu kuukauden kotona oleskelusta. Mutta tuo verojuttu minua harmittaa, mutta on mahdollista, ettei sille mitään voi. Kyllä Olkkonen tietää, kun näkee verotuksen ja verokirjan. Jos hän sanoo, ettei se ole oikein, niin menköön Veikkio sitten valittamaan, mutta muuten täytynee tyytyä.Minulla on tavattoman kiire, kun lähden Imatralle eikä tämmöiset jutut hermoja paranna, vaikka ne ovatkin pieniä suurten rinnalla. Ja sitten toinen asia. Se maanmittari, joka kävi syksyllä on toiminut reippaasti. Tässä on lohkomispäätös. Nyt pitäisi oikeudessa huudattaa tämä 17 v. vanha osto, sillä nyt tiedetään vasta manttaali. Se kauppakirja on siellä kassakaapissa maakirjojen tai arvopapereiden joukossa. Myyjänä oli silloin Heikki Tienvieri. Kyllä se löytyy. Poliisi Niemelä voi sen huudattaa. Maarekisterin otetta ei ole, mutta kun on lohkomispäätös, niin luulen sen menevän läpi. Tässä on valtakirja. Mutta ei tarvita kun kauppakirja, kuittilappu maksusta ja tämä lohkomispäätös. Rahaa myös vähän mukaan, vaikka ei siitä menen paljon, kun kauppasumma oli 800 mk. Sakkoja voi mennä, kun ei ole huudettu, mutta en luule sitäkään. Näillä terveisillä lähetän nyt nämä paperit. Luulen, että helposti löydätte sen kauppakirjan, sillä minä näin sen kaapissa viimeksi käydessäni. Ja minä luulen, että siitä on otekin, jonka voi jättää tuomarille, jolloin hän antaisi heti pois alkuperäisen ja merkkaisi siihen huudatuksen. Sitä kuittia ei tarvitse jättää oikeudelle ellei tahdo. Siinä otteessa se on myös. Waralta täytyy se olla mukana. Perjantaina tulen luoksenne ja toivon silloin olevan näiden asioiden kunnossa ja asianhoitajilla myös mielessä, ettei saa laiminlyödä silloin maksuja kun on millä maksaa. Näkemiin Kyöstisi”