Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi Olin Mehtälässä. Suuresti olen jo muuttunut, sillä ennen ei haitannut vaikka yöt valvoin vaan nyt oli toisin. Väsyin todella, kun yöt valvoin, sillä vanhana ei tule uni heti, kun kallistuu kylelleen, vaan täytyy valvoa väliajat, jotka sais nukkua. En tietysti sanonut tätä.Ei Hautalan emäntä ole käynyt täällä. Hän pyysikin 500 mk lainaa syksyyn, jonka annoin sinun rahastasi. Mehtälän tyttösten nimiin pankkikirjoja emme ole vielä ottaneet. Täältä Heikkilästä oli lähtenyt karkaamalla Reino Pyy. Oli pyytänyt Kalervolta lomapäivän, että nostaa isälle perunansiementä ja yöllä noutanut kamppeensa ja mennyt johonkin veljensä tykö. Se oli tosi ruma teko, kun yhtenään oli huonokuntoinen ja aina lääkittiin ja näin koiran tavalla lähti. Tänä aamuna tuli Ero Toivo sanomaan, että hän lopettaa harjoittelun, sillä äiti tahtoo pois, kun hän on ostanut maatilan ja pitää sinne mennä. Hän lähtee huomenna. Ei yhtään tunnu pahalta, kun näin menee, sillä hänhän on poikanen. Tänä aamuna mentiin Ryönään äestämään kahdella parilla. Toiset miehet naulaavat ladon seiniä. Kalervo sanoi tehneensä sen ladon tukemiseksi niin kuin käskit.
Kylmä täällä on ja lunta satelee. Taivas synkässä pilvessä joten mieli on maanmiehelläkin pilvessä. Pirttiperässäkin ovat kaikki niin sairaana, ettei ole ylhäällä kuin yksi naispalvelija ja yksi miesrenki. Merenheimossa on kuumetta 40 astetta vaan on toipumaan päin. Kiitos lahjoista. Kuuntelimme apteekissa muistoja äidistäsi enkä ollut äitienpäivillä. Voi sitä sedän veistoskuvaa. Se on kuin ilmetty, ei mitään pakkoa. Lämpöinen tervehdys omaltasi”