Kirje 1935-9-2, Kotona
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. En tiedä milloin Kerttu lähtee sinne vaan kumminkin näinä päivinä hän lähtee. Ethän osta minulle sitä sormusta, sillä odotan sen löytymistä vielä ja joskus sitten, jos ei löydy, ostetaan minun sormi mittana. Minua niin kiusaa se sinun yskäsi, sillä se heti tuntui pahalta ja uskonkin, että olet jo käynyt lääkärissä, joten tämä pyyntö, mene lääkäriin tulee jo jälestä päin.No muurari teki viikossa sen perikamarin takan ja tuli siellä nytkin räiskyy, kun kuivaamme sitä. Ei ollut tämä muurari kaakelitakan tekijä ja tämä on näillä seuduin paras. Kyllä harmittaisi, jos takka olisi salissa niin pahoja paikkoja siinä on, mutta kaunis se on perikamarissa, kun on niin kirkkaan valkoinen. Meistä oli muurari kallis, kun hän otti 200 mk talon hoidossa.
Nyt hiukan sataa, joten miehet ovat rakennuspuuhissa. Meinattiin lähteä ohraa kaatamaan vaan onhan tuo rakennuksen perustus nyt laitettava. En lukenut Kalervon kirjettä, sillä hän oli paikalla, kun avasin kirjeesi ja hän vei sen mennessään. Kaino sai kirjattuna kirjeen. Kiitos siitä, sillä minua aina kiusaa rahojen puute. Karjakko ja Nelly ovat varmasti tulevalla vuodella, vaikka en pidä Nellystä, kun hän liiaksi lihottaa itsensä.
Tulisin niin mielelläni Tellervon kanssa, vaan tällä kertaa tuntuu mahdottomalta lähteä tästä mihinkään ennekuin saisi vähän suppeammaksi noita töitä, että Kainon sais kokonaan tupaan. Koetamme karsia karjasta huonoimmat, sillä kyllä niitäkin on monta ja eiväthän mahtuisi kaikki navettaankaan, jos ei toisesta päästä hävitä, kun vasikoita pannaan parsiin. Ja rahaa tarvitaan tuon rakennuksen kanssa. Nyt huomaan, miten Tuulikki on illalla liannut tämän imupaperin. Mehtälän porsaat vielä elävät. Tänään tulivat Mehtälän miehet laittamaan myllyn juovaa?. Käythän heti lääkärissä, sillä terveys ennen kaikkea. Jumala Sinua suojatkoon. omasi”