Kirje 1936-10-23, Kotona
Rakkaimpani! ”Meillä oli illalla Veikko ja hän sanoi niin surullisesti, että Marian täytyy lähteä Päivärinteelle käymään. Hänen on taas tullut yskä. Kyllä se täytyy sanoa, että vaikea taakka on Veikolla kannettavana. Nyt juuri täytyisi emännän poistua, kun uudet palvelijatkin tulevat. Kaiken keskellä jaksoi hän leperrellä Tellervon kanssa ja Tellervo piti vain kaulasta kiinni eikä lähtenyt kenenkään syliin, vaan nukahti siihen. Sitten Veikko oli pahoillaan jos isä ottaa sen hevosen. Hän ei itse sitä halua, mutta hevosenostajia kulkee yhtenään. Kyllä silläkin tammalla olisi ostajia. Se palvelija-asia on niin, että tytöt eivät ota viidettä tyttöä, vaikka olen siitä puhunut. Vähänä meillä on nyt miehet. Armaskin on rippikoulussa. Myllyä on koetettu käyttää yötä päivää, vaan loppui tyystin vesi. Täällä näyttää hyvin talvelta. Lunta on vähän aavikolla, joten kärryillä ajetaan, vain metsissä on lunta. Joki on jäässä ja kuletaan jalkaisin yli. Vielä puhun Veikosta, siellä on se paras lehmäkin sairaana ja Kerttu on ollut sitä hoitamassa. Emme ole tänä perjantaiaamuna kuulleet onko se parempi, sillä Kerttu ei eilen käynyt, kun oli pyykissä. Kerttu Rautanen lähtee 1 p kotiinsa. Kaino on vakituisesti navetassa. Teuvo sai kovan yskän myllyssä oikein pelottaa, vaan aina hän on joka paikassa katsastamassa. Taivaan Isä suojatkoon Sinua ja antakoon valonsa johtaessasi kansaamme. omasi”