Kirje 1936-2-24, Helsinki

Rakkaimpani! ”Kiitos kaikesta mitä kotona ollessani osakseni tuli. Kun kerroin täällä, ettei kielesi ole aivan terve, niin tulivat lapset jännitetyiksi ja kehottivat heti kutsumaan äidin tänne. Ja kun minäkin ajattelen Hedmanssonin lausuntoa, niin tuntuu kiireellisen avun hakeminen välttämättömältä. Sanoitahan H sanoneen, että jos suvussa olisi taipumusta syöpään, niin olisi vaara tarjolla. Tämän kuultuaan Kerttu sanoi, että Pirttiperän isällähän oli kasvi. Ja minä lisään, että Vienollahan oli myös, joten otetaan se vakavasti heti. Ja eikö olisi hyvä, jos Vienokin tulisi lomallaan täällä käymään. Reinon hautajaiset ovat tosin sunnuntaina, vaan kun selostaisit lähtösi syyn Hannalle, niin kyllä hän sen ymmärtäisi. Kehotan siis tulemaan heti tai jos et sitä tee, niin käy oman lääkärin luona säännöllisesti kunnes olet terve. Älä siis hukkaa yhtään päivää etsiessä apua. Koetin jo soittaa tänä iltana, kun et osannut ottaa kyllin vakavasti tätä. Kun Kainolle jää niin monta huolta, niin tuumikaa joukolla voisiko Mari ottaa Tellervon, ellet tuo tänne josta oli puhe. Sehän tulisi loistavasti tänne, kun otat II luokan makuupaikan, joka on ehdoton vaatimukseni. Nivalasta Kokkolaan se tullee hyvin päivävaunussa ja sitten saatte oman osaston varsinkin, jos minä tilaan täältä. Jos aiot sen Tellervon pitää omanasi, niin paras on tuoda tänne, sillä työlääksi tulee Kainolle sen hoitaminen. Muuta en nyt muista, mutta tämä tuntuis niin tärkeältä, etten halunnut siirtää sen sanomista päivääkään. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi”