Rakkaimpani! ”Luulin jo irtaantuneen siitä Alamaan ostosta, mutta se näyttää sittenkin kehittyvän siihen, että joudun sen ostamaan. Lopullista tarjousta en osaa tosin tehdä, mutta edellytyksellä, että on raiskaamaton nuori metsä lupasin siitä 150,000 mk. Kun siitä täytyy puoli heti käteisellä maksaa, en luule Nivalasta löytyvän sen ostajaa. En ole siihen innostunut, mutta en myös lupauksestani peräänny, jos se siihen kehittyy, kuten nyt näyttää. Tänään kirjoitan Paavolle, joka on lyhyen ajan kuluessa kirjoittanut minulle kolme kertaa. Minulla oli ajateltuna toinen suunnitelma, mutta se saa nyt jäädä. Kaksi vuotta sitten olisi Paavo myynyt Alamaan 150.000 mk ja silloin oli metsärahoja, mutta kun hänellä ei ollut menopaikkaa, eikä olisi riittänytkään velkoihin, niin en halunnut. Nyt on hänen asiansa vähän vakavampi, vaikka velkoja on jäänyt takausmiesten harteille. Meillä on myös metsärahat menneet, mutta minä olen voinut tehdä säästöjä, joten voin tämän kaupan tehdä. Minulla on siinä omia suunnitelmia, vaan en tahdo niistä kirjeellisesti puhua. Jos Veikko jaksaa olla rääkkääntymättä reessä niin olisi hyvä jos kävisi silmäämässä niitä metsiä, sillä ei hän niitä tunne. Mutta ei saa sairaana vaivata itseään.Täällä on nyt hyvin pahaa lentsua liikkeellä. Eduskunnastakin on poissa useita sairauden tähden ja yksi pankinjohtajakin kuoli muutamassa päivässä. Et taida sinäkään tänne päästä, kun Tellervo sairastui ja vaikeuksia taitaa olla muutenkin sieltä irtaantua. Jos tuo kauppa tulee, niin minun täytyy kävästä siellä. Tuumitaan silloin voitko lähteä mukaan. Ensi pyhänä käväsen Kauhavalla puhumassa. Mutta en viivy siellä kuin muutaman tunnin perillä. Eduskunnassa olen saanut istua paljon, kun v. Born on ollut Ruotsissa ja Hakkila sairaana, mutta onneksi minä olen terve. Taas täytyy lähteä sinne. Sydämelliset terveiset teille kaikille Isältä