Kirje 1936-3-6, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi! Alamaan Paavo kun silloin kävi luonani ja näytti kirjeesikin niin en viitsinyt mitään kysellä, sillä Tellervo riepotti sylissäni, joten en osannut kysyä mitään. Hän kertoi, että Pohjan velka on niin painava, että 9000 mk vuodessa menee korkoa ja päävelkaa nostetaan hiukan joskin korko on alentunut. Tämän ajattelin näin, ettei hän aina jaksa maksaa korkoa vaan on se siirretty päävelkaan eli korkoa kasvamaan. Veikon kanssa, kun puhuin, niin hän sanoi, ettei Alamaan metsää tarvitse katsoa, siellä ei ole linnun istunta, sen olen katsonut. Nyt Paavo kävi eilen ja sanoi, että niillä ehdoilla, mitä olet kirjoittanut saat Alamaan, jos Virkkula ei osta kahden viikon sisällä. Se Alamaan kartano riepu on niin kurja kuin asuinrakennus on tehty pellolle niin se on lahonnut ja muurit ovat aina korjattavana. Se Nokelan riihi ei ole enää saatavissa. Siinä ei ole lattioita ja luuvan lattiakin tosi huono. Me uskomme Veikon kanssa, että se on laho, sillä ei siinä ole ollut aina kattoakaan, kun sinne päin. Siitä oli osuuskassa tahtonut 6000 vaikka Nokela oli pyytänyt 3000 mk ja silloin kun Veikko Sinulle soitti, se olisi ollut saatavissa, vaan ei sitten enää.Kerttu tuli ja minusta kovasti laihtunut. Stenrothin Erkki on ollut tosi huono, sillä hänellä puhkesi umpisuoli ja täytyi kaksi kertaa leikata ja lääkäri ei antanut enää toiveita elämiseen. Nyt on hän parempi, jota lääkärikin ihmettelee. Tänään haudataan Ruosteperän Heikki. Peltoniemen Hanna voi hyvin. Vieno lähtee huomenna työhönsä, joka alkaa maanantaina. Hän sai täällä yskän, jonka uskoo voittavan, vaikka se on melko pahan tuntoinen. Nyt on vedetty jäät. Rangat on kotona, joita Markku poikineen lyö pieniksi. Takanevalta vedetään heiniä ja viedään Ryönään lantaa. Jaakolan Ville on myöskin vetänyt heinät. Jumala teitä suojatkoon. Kiitos rahasta. Maksoimme jo sen yhden henkivakuutuksen omasi”