Kirje 1936-6-7, Päivärinne
Rakkaimpani! ”Nyt olen kumminkin Vienon luona, vaikka emme niin ajatelleet tehdä. Kerttu ei vielä halunnut tulla Vienoa katsomaan ja meistä tuntui, että jonkun täytyy täällä käydä. Ja kun tulin, oli Vieno melkoisen masentunut, sillä lämpö oli noussut ja ulkona kävely joksikin aikaa kielletty. Täällä on kaunista. Tuntuu, jos ei täällä parane, niin ei missään. Tänä sunnuntaiaamuna lähden kotiin. En tiedä vielä ruumiin lämpöä, kun Vieno on vielä hallissa ja minä lähden pois ennen kuin saan sen tietää. Ei hänellä ole yskää eikä nuhaa eikä tietoa lämmön aiheuttajasta. Eilen se hiljalleen laski ja ruokahalu on hyvä. Viime viikolla paino lisääntyi 900 gr ja nyt siis paina 47,5 kg. Reipas Vieno on se täytyy tunnustaa ja tuntee täällä olonsa aivan välttämättömäksi päästäkseen tasapainoon. Illalla hänelle tuli huonetoveri neiti Riippa Kälviältä. Ensi näkemältä hän sopi hyvin Vienolle toveriksi, iloinen ja reippaan näköinen tyttö. Olen iloinen, että näin onnellisesti kävi huonetoverin kanssa ja niin Vienokin päätti ensi näkemisen perusteella.Kerttu aikoi hoitaa Tellervoa, mutta luulen, että Kainon on täytynyt hoitaa yöt. Se Kainon sairaus on niin somasta, ettei sitä ymmärrä mitenkään, sillä yhtäkkiä voi hän tulla kauheille tuskille ja luulen, että hän nyt tuntee vihlomisen väliajoillakin. Se pani Vienon ajattelemaan, että hänellä on tosi vaikea vika. Tuumataanpas isä nyt, jos hän tulee sinne tutkittavaksi. Vieno sanoi, että hän voi kuolla millä hetkellä tahansa, kun se on suolistossa ja ruokahalu on mennyt vähäksi. Kun menen kotiin, vaadin Kainon lähtemään, kun ensin sovimme lähdön sinun kanssasi.
Kun kävin Metelin vetoa katsomassa, oli siellä Olkkonenkin. Hän lähti yhtä matkaa pois ja keskustelimme Tuiskulasta meidän tienhaaraan. Eemeli kysyi olitko IKL:n juhlassa, en. Siellä oli kovasti väkeä, ei siellä Kyöstiä haukuttu vaan maalaisliittoa kokonaisuudessaan. Sitten se minua kiusasi, kun hän kertoi, miten jo siitä voi sanoa IKL:ää oikeaksi, kun siihen kuuluu herännyt väki ja melkein kaikki papit. Toivoin, että hän pyytää keskustelua vaan sitä hän ei pyytänyt. Olisin heti vedonnut Saksan pappeihin, ettei enää voi luottaa pappeihin, kun niiden pettäväisyys on nähty. Matka jatkui ja minä hipasin kotiin ajatellen Suomen kansa on taas Korkeimman johdossa. Hän hoitaa ne asiat. Kunpa Sinä osaisit kaikissa asioissa oikein menetellä. omasi”
?? Kyösti JK Vienon laudaturtyötä on professori kohdellut hyvin, kun kävi neuvottelemassa. Se on paljon kesken mutta siitä tulee hyvä. Kaino on tosi reipas ja kasvanutkin viime aikoina. Katri tällä kertaa vähän nurruu, vaan on koulussa. Ei liene muuta kuin kokeita eikä ole aina onnistunut. Yritän kovasti päästä lauantai-iltana lähtemään kotiin. Syd. terveiset Kyöstisi”