Kirje 1936-8-25, Helsinki

Rakkaat kotolaiset! ”Nyt olen Louhelan kanssa kaksikin kertaa ollut puheisilla niistä karjahoitoharjoittelijoista ja hän on koettanut tavoitella niitä Talousseuran virkailijoita, mutta ne ovat olleet matkoilla. Louhelan puoleen olen kääntynyt sen tähden, kun kuulin, että hän palaa Koivikkoon. Hän sanoi, että on ollut usein puhe, että pitäisi saada uusia harjoittelupaikkoja, joten se olisi mieluinen tilaisuus, mutta hakijoita on niin vähän ainakin nykyään, ettei voi riittää uusiin harjoittelupaikkoihin. Ja tämä on luonnollista, etteivät uusia paikkoja ota, jo entisiinkään ei ole harjoittelijoita. Näin ollen minusta olisi paras koettaa palvelijoita, kun tämä järjestely on jäänyt kahdennelletoista hetkelle. Sehän voi olla mahdollista, että kun uudestaan ilmoitetaan harjoittelu, niin ilmestyy hakijoita, mutta vaarallista on jäädä sen varaan. Ja on minusta vähän vastenmielistä sille Kolille tarjota meidän taloa, ennen kuin pyytävät. Luulisi niitä nyt Nivalasta saatava palvelijoita, kun muuallekin riittää. Toinen on asia, jos olisi harjoittelijoita, jotka pyytäisivät päästä meille, mutta sellaisia ei liene. Toivottavasti ette ole Lempiä toimittaneet Mehtälään, josta sijoituksesta oli puhe. Koettakaa nyt saada hänelle tovereita, sillä jos ei tule hakijoita, niin tulee auttamaton pula.Mitenkä se niiden häidenlaiton kanssa, kun Kerttu on sairaana. Pahahan niitä olisi lykätä, kun kerran on ajateltu ne pitää 5.9. Mutta outo olisi pitää myös häitä, jos morsian on sairaana. Omaisten kanssa sekin vielä menisi, mutta paljojen vieraitten kanssa se on mahdotonta. Teidän pitää hankkia naapureista asuntoja yövieraille, sillä kotiinhan ei voi monta sijoittaa varsinkaan pariskuntia. Ja se on luonnollisesti meidän asia. Muutenhan he eivät voi peseytyä ja pukeutua, jos pitkältä matkalta tulevat. Oulusta päin tulijat tullenevat klo 4:10 aamulla ja etelän tulijat 10:13. Siinä junassa tulen minäkin. Kaikki tällaiset asiat on otettava huomioon heti kutsussa, sillä ei ketään saa sillä mielellä kutsua, ettei kutsuttu tule. Ylivieskalaiset tietysti menevät iltajunassa kotiinsa. Katri täytyy pyytää paria päivää aikaisemmin kotiin. Olkoon sitten marraskuun alussa, jos välttämätöntä on. Hänelle minä annoin jo matkarahat.
Maanantaina alkaa eduskunta. Saa nähdä tekevätkö puhemiehen? Elna tullenee myös silloin. Huomenna lähden tarkastamaan Kuopion konttoria, vaan en jouda kotiin. Sydämelliset terveiset kaikille Isältä”